18.03.2015

JAN VAPAAVUORI KAIPAA
YHTEISTYÖTÄ & LAATUA

Elinkeinoministeri Jan Vapaa vuori muistuttaa, että matkailu on Suomen keskeinen kasvuala. Matkailuelinkeinon tukemiseksi ja kasvattamiseksi on nyt luotu Matkailun tiekartta ja strategiset kärkihankkeet, joissa korostuvat yhteistyö, laatu ja yksilöllisyys.

TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI/LAURA KOTILA

Suomen matkailuelinkeino on viime vuosina kasvanut ja kansainvälistynyt muita toimialoja nopeammin. Siitä on tullut kansallisesti merkittävä vientitoimiala ja työllistäjä, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

– Matkailun kautta Suomen talouteen tulee myös huomattava määrä lisäarvoa moninaisine kerrannaisvaikutuksineen. Palvelualalle matkailun tuoma lisäarvo on erityisen merkittävä. Näen tärkeänä, että myös tuleva hallitus painottaa ohjelmissaan Suomelle keskeisiä kasvualoja, joista matkailu on kiistatta yksi, Vapaavuori sanoo.

VUODEN 2014 aikana matkailun kärkihankkeessa haettiin uusia keinoja kiihdyttää kasvua ja varmistaa kilpailukykyinen toimintaympäristö. Hankkeeseen osallistui yli 700 matkailuelinkeinojen ja alueiden edustajaa, joilta TEM sai 42 hanke-ehdotusta. Matkailun kärkihankkeen tuloksena syntyi Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta vuosille 2015–2025.

Matkailun kärkihankkeen tavoitteena oli käynnistää prosessi, jolla valjastetaan käyttöön matkailualan vielä piileksivä käyttämätön potentiaali. Hankkeen selkeänä missiona oli lisätä Suomen matkailun vetovoimaa, tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä matkailualan arvostusta.

– Kiersimme viime vuonna eri puolilla Suomea keräämässä ideoita matkailualan toimijoilta suomalaisen matkailubisneksen vauhdittamiseksi. Matkailun arvostus ja painoarvo julkisessa keskustelussa on jäänyt puutteelliseksi alan merkitykseen nähden. Harva tiedostaa, että matkailu tuo jo nyt suuremman osan bruttokansantuotteesta kuin esimerkiksi elintarvikesektori, pankkisektori tai maa- ja metsätaloussektori, toteaa ministeri. Viime keväänä järjestettiin neljä aluetilaisuutta, joihin osallistui lähes 700 matkailualan toimijaa. Tilaisuuksia järjestettiin Rukalla teemalla pohjoisuus, Turussa teemalla vesistöt, puhtaus ja hyvinvointi, Vantaalla teemalla Suomi solmukohtana ja Lappeenrannassa teemalla kasvumahdollisuudet Venäjältä. Lisäksi omia ajatuksia oli mahdollisuus kertoa myös sähköisesti, kärkihankekyselyyn vastaamalla.

– Matkailualan toimijat tunnistivat keskeiseksi kehittämishaasteeksi alan hajanaisuuden. Pienessäkin kylässä voi toimia useita pieniä matkailualan toimijoita, jotka eivät kuitenkaan tee ainakaan riittävästi yhteistyötä keskenään.

– Jotta voimme tulevaisuudessa vastata entistä vaativampien asiakkaiden kysyntään entistä laadukkaammilla tuotteilla ja kokonaisvaltaisemmilla matkailupalveluilla, edellyttää tämä väistämättä tiiviimpää verkostumista ja yhteistyötä alan toimijoilta.

TIEKARTTAAN NIMETTIIN kuusi strategista projektia, jotka käynnistyvät välittömästi. Suomi on sekä aasialaisten että Aasiaan matkustavien eurooppalaisten lentoliikenteen solmukohta, mutta toistaiseksi vain pieni osa kansainvälisistä matkustajista pysähtyy täällä. Pidentämällä Suomen kautta kulkevien matkailijoiden viipymää saadaan aikaan lisämyyntiä yrityksille ja lisää verotuloja valtiolle.

Finland Stopover -hanke pyrkii nappaamaan kotimaiseen haaviin osan niistä sadoista tuhansista aasialaismatkustajista, jotka lentävät vuosittain Helsinki-Vantaan kautta Euroopan kohteisiin. Suomen puhtaaseen luontoon ja ruokaan, hiljaisuuteen ja muihin ainutlaatuisiin valtteihin perustuvaa hyvinvointi- ja luontomatkailua edistetään Finrelax-katto-ohjelmalla.

Suomessa hyvinvointimatkailun tarjonta on vielä hajanaista eikä teeman potentiaalia ole riittävästi tunnistettu. Yrityksillä on kiinnostusta hyvinvointimatkailun kehittämiseen ja tarjontansa monipuolistamiseen, mutta tuotekehitystyön tueksi tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä, työkaluja sekä apua parhaiden myyntikanavien löytämiseen.

Kolmas heti käynnistyvistä kärkihankkeista on Suomen upeaan saaristoon keskittyvä projekti. Tavoitteena on kehittää saaristomatkailun tuotetarjontaa ja määritellä yhtenäinen saaristo-brändi, joka parantaa koko pitkän rannikkoalueen mahdollisuuksia houkutella kansainvälisiä matkailijoita.

Tavoitteena on myöskin määritellä tärkeimmät matkailukeskittymät. Tähän liittyen TEM:n valmistelee kilpailutuksen vesistömatkailukeskittymien valitsemiseksi. Mukaan valitaan kohteita, joilla on mahdollisuuksia ja halukkuutta nousta johtaviksi ja kestäviksi kansainvälisiksi vesistömatkailukeskittymiksi.

Lisäksi käynnistetään matkailutuotteiden digitaalisuutta ja e-kauppaa tukeva projekti, jonka avulla suomalaiset palvelut ovat asiakkaille helpommin löydettävissä.

Osana tiekartan toteutusta käynnistetään myös matkailun strategisen ohjelman valmistelu TEM:n elinkeino- ja innovaatio-osastolla.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ rahoittaa matkailun kansallisia kärkihankkeita Team Finland -kasvuohjelman kautta ja Visit Finlandin koordinoimana. Hankkeisiin voivat osallistua kaikki alan toimijat.

– Odotan, että kärkihankkeiden avulla matkailualan yritykset pääsevät verkostoitumaan eri teemojen ympärille ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, yhä vaativampien asiakkaiden ja yhä tiukemman kansainvälisen kilpailun markkinoille. Yleisesti odotan myös, että matkailusektorille syntyy yhä vahvempaa pöhinää ja tekemisen meininkiä, toivoo Vapaavuori.

Jos ja kun hankkeet ovat tuloksellisia ja niiden jatkolle on perusteita, voi hyvälle hankkeelle löytyä myös jatkorahoitusta.

VUODEN VAIHTEESSA MEK virastona lakkautettiin ja sen toiminta sekä henkilökunta siirtyivät Finproon. Ministeri uskoo, että tämä vauhdittaa suomalaista matkailua.

– MEK osana Finprota antaa uudenlaisen mahdollisuuden panostaa matkailuyritysten kansainvälistymispalveluihin, jotka löytyvät nyt saman katon alta muiden Finpron tarjoamien palveluiden kanssa.

– Hyviä esimerkkejä Finpron ulkomaanverkoston mahdollisuuksista matkailun edistämiselle ovat muun muassa uusien potentiaalisten markkinoiden kartoittaminen tai kansainvälisten tapahtumien hakeminen Suomeen. Lisäksi uudenlainen mahdollisuus on hyödyntää Finpron muita katto-ohjelmia, esimerkiksi Finland Care -ohjelmaa hyvinvointimatkailun kehittämisessä. Tai matkailuinvestointeja voidaan houkutella Suomeen Invest in Finland -tiimin kanssa.

MATKAILUALALLA EI juuri nyt mene kovin hyvin, osasyinä talouden taantuma, venäläisten vähentynyt matkustus Suomeen ja alkoholin matkailijatuonti Virosta. Voiko ala lähteä siitä, että valtiovalta ei lisää kiviä kuormaan esimerkiksi korottamalla välillisiä veroja taikka leikkaamalla ravintoloiden aukioloaikoja?

– Kun Suomen talouden näkymät ovat näinkin synkät, kuin ne nyt ovat, eikä parempia aikoja vielä ole näköpiirissä, on vaikea luvata, että mikään toimiala säästyisi talouden uusilta sopeutustoimilta. Sitä tärkeämpää on, että löytyy poliittinen tahtotila toimintaympäristön uudistamiseen kannustavaksi ja vähintäänkin pidättäytymiseen lisäsäätelyltä.

– Valtiontalouden menojen sopeutus on välttämätöntä julkisen talouden vastuullisen hoidon kannalta. Tämän työn ohella kilpailukyvystä ja ostovoimasta on pidettävä huoli. Siksi kokonaisveroastetta ei voi tulevalla hallituskaudella nostaa, vaan sitä tulisi pikemminkin laskea erityisesti työn verotusta keventämällä, toteaa Jan Vapaavuori. ˜●

 

STRATEGISET PROJEKTIT VUOSILLE 2015–2018˜

  • Finrelax – Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa ˜
  • Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi˜
  • Finland Stopover – Suomi johtavaksi stopover­maaksi˜
  • Matkailupalvelut digitaalisesti ostettaviksi ja löydettäviksi˜
  • Kestävän vesistömatkailukeskittymän demonstraatio­hanke, joka hyödyntää biotalouden ja cleantechin ratkaisuja sekä digitaalisuutta
  • ˜Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Yhdessä enemmän – Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015–2025 luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/matkailuntiekartta.

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)