18.09.2015

LUONTOMATKAILUA ON RAKENNETTAVA YHTEISTYÖSSÄ

Metsähallitus haluaa yhteistyössä matkailuyritysten kanssa kehittää vetovoimaisia matkailupalveluita. Palveluiden kehittämisessä on kuultava myös ulkomaalaisten toiveita.

TEKSTI Pirkko Soininen KUVA METSÄHALLITUS JA VISIT FINLAND

Hallitusohjelmassa todetaan, että kansallista ja kansainvälistä virkistys- ja luontomatkailua lisätään seuraavan hallituskauden aikana. Pääministeri Juha Sipilä on myös sanonut, että matkailualalle olisi mahdollista luoda 30 000 uutta työpaikkaa.

Tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry:n mukaan matkailu on yksi Suomen nopeimmin kasvavista vientituotteista.

– Haluamme olla ilman muuta mukana synnyttämässä näitä työpaikkoja, sillä tavoite on varsin realistinen. Meillä on jo nyt valtakunnallinen kansallispuistoverkosto ja hyvät palvelurakenteet, toteaa Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen.

Metsähallituksessa on jo määritelty kohteet, joita kehitetään vastaamaan paremmin matkailijoiden tarpeita. Esimerkiksi matkailukäyttöön otetun Örön linnakesaaren varusmieskasarmista kunnostetaan hotelli ja Lapin suosituimpien kansallispuistojen reittejä perusparannetaan.

–Tällaiset investoinnit maksavat aina itsensä takaisin. Olemme laskeneet, että retkeilypalvelujen tuottamiseen käytetyt rahat palautuvat keskimääräisesti kymmenkertaisina takaisin paikallistalouteen, matkailualueilla jopa 15-kertaisesti. Väisänen korostaa paikallisten yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.

– Kun rakennamme matkailutuotteita yhdessä yritysten kanssa, ei synny kestävyysongelmia tai sitä tilannetta, että kehittäminen törmäisi jossain vaiheessa byrokratiaan.

Yhteistyö takaa myös sen, että Metsähallitus ja yrittäjät voivat yhdessä tuotteistaa ja markkinoida sellaisia palveluita, joilla on kysyntää.

– Näkisin, että meidän roolimme palveluiden luomisessa on olla aktiivinen mahdollistaja sekä kytkijä. Tehtävämme on rakentaa sellainen infrastruktuuri, että matkailuyrittäjät pystyvät tarjoamaan palveluitaan. Palveluverkostosta on tehtävä tiiviimpi niin että yritykset löytävät toinen toisensa. Nyt istumme yrittäjien kanssa samassa veneessä, joka valitettavasti vuotaa sieltä täältä. Nämä reiät on yhdessä pystyttävä tilkitsemään.

TÄNÄ VUONNA Metsähallitus on satsannut selkeästi kahden matkailijaryhmän, kiinalaisten ja venäläisten, parempaan palveluun.

– Olemme selvittäneet, mitä tarpeita näillä kahdella kohderyhmällä on, mitä kanavia pitkin he hakevat tietoa, millaisia tuotteita ja palveluita he kaipaavat.

Metsähallitus on tehnyt kiinankieliset nettisivut Nuuksiosta, Urho Kekkosen kansallispuistosta Saariselällä, Siidasta Inarissa ja Oulangan kansallispuistosta.

– Olemme myös kuunnelleet herkällä korvalla kiinalaisia kontaktejamme selvittääksemme mitä kiinalaiset haluavat.

Kiinalaiset käyttävät matkoillaan paljon rahaa. He liikkuvat mielellään ryhmissä ja haluavat korkealaatuisia palveluita.

– Minulla on sellainen tuntuma, että meillä olisi upgreidauksen paikka. Monien palveluiden laatu on Suomessa alakanttiin.

Venäläiset taas selvitysten mukaan haluavat mieluiten puuhailla luonnossa perheen ja ystävien kanssa. He sienestävät, marjastavat ja kalastavat. Venäläisiä voisivat Väisäsen mukaan kiinnostaa myös vanhat sotilaskohteet, kuten Helsingin Vallisaari, sekä historialliset kohteet, kuten Imatrankoski, Langinkoski ja Punkaharju. Tuoreiden venäläisselvitysten mukaan luontokohteen upeus ja maisemat ovat voimakkaasti kasvanut houkutin. Niiden perässä matkustetaan pidemmällekin.

– Suomalaisilla on palvelussa parantamisen varaa. Olen itse ollut todistamassa tilanteita, joissa kiinalaisia matkailijoita on hotellissa ja ravintolassa kohdeltu huonosti. Väittäisin, että kyse on osaamattomuudesta ja koulutuksen puutteesta, mutta myös palveluasenteesta, joka ei edelleenkään ole meillä aina kohdallaan.

Aasiassa ja Venäjällä on Väisäsen mukaan, Venäjän tämänhetkisestä notkahduksesta huolimatta, valtava potentiaali.

Väisänen haluaisi kuunnella ja räätälöidä palveluita muillekin kohderyhmille, myös kotimaisille erityisryhmille.

– Jos ajatellaan vaikkapa maastopyöräilijöitä, he ovat omanlaisensa heimo aivan kuten kiinalaiset. Heitä pitäisi kuunnella ryhmänä ja selvittää, mitä he haluavat ja minne toimintaa voidaan ohjata.

– SANOISIN, ETTÄ meitä suomalaisia vaivaa näköalattomuus. Se on este monenlaiselle kehittämiselle, jota voisimme tehdä, jos ihmiset osaisivat visioida.

Väisänen toteaa, että kehittäminen on Suomessa ollut aina verrattain hidasta. Muutokset tapahtuvat hitaasti, jos ollenkaan. Selkeät kansalliset matkailustrategiat ovat myös puuttuneet.

– Hallituksen linjaukset ovat lupaavia. On hienoa, että TEM satsaa nyt matkailuun ja ymmärtää, että se on yksi nopeimmin kasvavista elinkeinoista maailmassa – ja voi olla sitä Suomessakin.

Väisänen liputtaa myös Visit Finlandin kärkihankkeiden puolesta.

StopOver-hankkeessa Metsähallitus voi tarjota lähellä Helsinki-Vantaata Nuuksion kansallispuiston ja Haltian luontokeskuksen palvelut tai vaikkapa retkiä Sipoonkorpeen tai Vallisaareen.

Finrelax on lähellä sitä mitä Metsä- hallitus on jo vuosia tehnyt esimerkiksi olemalla mukana Healthy Parks and Healthy People -verkostossa.

Myös Merellinen saaristo -kärkihanke on lähellä Metsähallituksen toimikenttää, sillä merisaaristossa on lukuisia valtion luontokohteita.

Esimerkiksi Metsähallituksen uudet kohteet Saaristomeren Örö ja Vallisaari ovat Väisäsen mukaan ehdottoman veto- voimaisia ulkomaalaisten matkailijoiden mielestä, samoin Unescon Maailmanperintökohde Merenkurkussa.

– Meidän kannaltamme on edullista, että kohteita kehitetään alueellisesti yhdessä yritysten ja kuntien kanssa. Tällöin myös tulo virtaa takaisin alueelle. Jos palvelut ovat kunnossa, matkailijat myös viipyvät pitempään ja näin ollen myös kuluttavat enemmän rahaa.

HANKALUUS ON, että monet matkailuelinkeinonharjoittajat ovat pienyrittäjiä. Moni palvelusektorin työntekijä ei aina edes tajua toimivansa matkailualalla. Tällä Väisänen viittaa esimerkiksi huoltoasemien ja vähittäiskauppojen työntekijöihin.

– Matkailuelinkeinoa pitäisi kehittää kokonaisvaltaisesti, jotta se voisi tuoda selvästi lisää vientituloa Suomeen.

– Olemme tukemassa kaikkea luontoa ja luontosuhdetta vahvistavaa toimintaa. Suomalaisilla on vahva luontosuhde, se on hyvin suomalainen ominaispiirre, osa hyvinvointia. Sinällään jo se voisi olla myös matkailuvaltti.

Tärkeää on ratkaista myös saavutettavuuteen liittyvät ongelmat. Monet kansallispuistot kun sijaitsevat kaukana julkisesta liikenteestä.˜●

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)