18.09.2015

OLLI REHN VEISI VIERAANSA NUUKSIOON JA LAITTAISI RUOKAA NUOTIOLLA

Kansainvälinen savolainen, elinkeinoministeri Olli Rehn hakisi Suomeen uutta talouskasvua ja hyvinvointia muun muassa matkailusta. Ulkomaiset vieraansa hän veisi Nuuksion kansallispuistoon, missä valmistaisi nuotiolla suomalaista ruokaa. Hyvinvointimatkailussa hän näkee runsaasti kasvupotentiaalia.

TEKSTI Juha Veli Jokinen KUVA Valtioneuvosto

1 Miksi matkailu on
 Suomelle tärkeä elinkeino?

Teollisuustuotannon suhteellisen osuuden supistuessa Suomen on panostettava entistä voimakkaammin uusiin alouskasvua ja hyvinvointia tuoviin aloihin, joista matkailu on yksi tärkeimmistä.

Matkailuelinkeino on kasvanut viime vuosina liki neljä kertaa muuta kansantaloutta nopeammin. Matkailulla on lisäksi suuria kerrannaisvaikutuksia. Arviolta 1 euron lisäarvo matkailutoimialoilla tuo 56 senttiä lisäarvoa muille toimialoille. Lisäksi matkailun avulla voidaan luoda monipuolisempia ja laadukkaampia palveluita paikallisille asukkaille. Vaikutus alueilla on suuri myös työllistämisen ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Joillakin alueilla matkailu on lähes ainoa vaihtoehto alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.

Aasian merkitys kasvumarkkinana
on kiistaton. Seuraavan vuosikymmenen aikana etenkin Kiinan massiivinen keskiluokka kasvaa entisestään ja matkailu ulkomaille tulee olemaan osa yhä useamman kiinalaisen elämää. Menestys markkinoilla vaatii kuitenkin määrätietoisia toimenpiteitä, kuten panostuksia kulttuurin ja kielen tuntemukseen, laadukkaiden tuotteiden kehittämiseen ja Suomen tunnetuksi tekemiseen.

Finnairin erinomaiset Aasian lentoyhteydet antavat meille kilpailuedun, 
joka tulisi hyödyntää täysimääräisesti. Kuitenkin Aasiasta Suomen kautta muualle maailmaan lentävistä matkailijoista vain pieni osa pysähtyy Suomessa. Osana Matkailun tiekartan toimenpiteitä olemme rahoittaneet Visit Finlandin vetämää Stopover Finland - kasvuohjelmaa, jonka tavoitteena on tarttua tähän haasteeseen. Haluamme tehdä Suomesta vetovoimaisen vierailukohteen Helsinki-Vantaan kautta kulkeville kansainvälisille matkailijoille.

2 Miten matkailuyritykset ja valtio voisivat paremmin yhdistää voimansa ulkomaanmarkkinoinnissa ja siihen suuntautuvassa resursoinnissa? Ruotsissa Visit Sweden on onnistunut paremmin: 50 % markkinointikuluista maksaa matkailuyritys ja 50 % valtio. Pitäisikö meidän ottaa mallia Ruotsista?

Voimavaroja on varmasti tarpeen yhdistää. Uudessa Matkailun tiekartassa tämä on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi. Visit Finlandin tärkeimpänä tehtävänä on Suomen matkailumaakuvan edistäminen ulkomailla.

Messuosallistumiset ja tuotemarkkinointikampanjat on jo pitkään toteutettu aktiivisesti yhdessä yritysten kanssa. Elinkeinon osallistumista ja sitoutumista on kuitenkin edelleen vahvistettava.

Ruotsi on onnistunut hyvin yhdistämään vientisektorinsa ja matkailu- ja maabrändimarkkinointinsa. Ruotsin mallin hyödyntäminen vaatii lisäselvitystä ja meiltä uudenlaista ajattelua. Tämän vuoden alusta lähtien MEK virastona lopetettiin ja matkailun edistäminen siirrettiin Finprohon tavoitteena keskittää yritysten kansainvälistymispalvelut saman katon alle. Toivottavasti tätä kautta pääsemme toteuttamaan entistä paremmin Team Finland -yhteistyötä myös matkailumarkkinoinnissa.

3 Miksi Suomi on jäänyt jälkeen matkailun kasvuluvuissa muihin Pohjoismaihin verrattuna?


Tähän ei varmasti ole olemassa yhtä ainoaa syytä. Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat maailmalla matkailumielessä Suomea tunnetumpia maita, joilla on myös vahvat ja omaleimaiset maakuvat. Meidänkin tulisi löytää omat vahvuutemme ja brändätä itsemme uudelleen.

Toki tilanteeseen vaikuttavat myös rakenteelliset erot: Venäjältä suuntautuvalla turismilla on perinteisesti ollut suuri merkitys Suomen matkailulle. Kun talous Venäjällä hiipuu, on sillä suora vaikutus Suomen turismivirtoihin.

Myös saavutettavuudessa on eroja. Tanskaan ja Ruotsiin on helpot ja nopeat yhteydet muun muassa Saksasta.

4 Mitkä ovat Suomen matkailu- valtit ja mitä erityistä Suomessa
on “myytävänä matkailumaana”?
Mikä meidät erottaa muista?


Tunnetuin matkailuvalttimme on tietysti puhdas ja kaunis luonto, mutta se ei yksistään riitä erottamaan meitä muista. Tulevaisuudessa se voi kuitenkin muodostua merkittäväksi kilpailueduksi, kun puhdasta luontoa löytyy yhä harvemmasta paikasta.

Luontomatkailun ohella toinen matkailuvalttimme voisi muodostua hyvinvointimatkailusta, jossa yhdistyvät upea luonto liikuntamahdollisuuksineen, maukas lähiruoka sekä rento elämäntyyli mökki- ja saunaperinteineen.

Eksoottinen Lappi on vielä toistaiseksi paremmin tuotteistettu kuin kilpailevien maiden arktiset alueet.

Nykyinen kilpailuasema talvimatkailussa pitäisi kuitenkin turvata myös tuleville vuosille pitämällä huolta tarjonnan kilpailukyvystä ja uudistumisesta.

5 Oma suosikkikohteenne? Minne veisitte päiväksi amerikkalaisista, venäläisistä ja ranskalaisista koostuvan delegaation, kun pitäisi järjestää elämys?

Kysymys on haastava, sillä Suomi on pullollaan upeita kohteita. Jos kuitenkin oletetaan, että delegaatio on Helsingin seudulla kokouksessa ja aikaa on rajallisesti, voisin viedä heidät esimerkiksi päiväretkelle Nuuksioon. Tutustuisimme uuteen luontokeskus Haltiaan, tekisimme opastetun kävelyretken kansallispuistos- sa, rentoutuisimme savusaunassa ja pulahtaisimme lammessa. Lopuksi ruokailisimme nuotion äärellä kokin valmistamia suomalaisia herkkuja maistellen ja jopa itse ruuanlaittoon osallistuen.

6 Millaista asennemuutosta toivotte suomalaisessa palvelu-, elämys- ja tuotteistamiskulttuurissa?


Suomessa palvelukulttuuri on liikkunut liikaa itsepalvelun puolelle. Minusta meidän pitäisikin nähdä henkilökohtainen palvelu keskeisenä osana yrityksen liiketoimintaa. Palvelua ei pidä käsittää luksukseksi, vaan elimelliseksi osaksi normaalia, luontevaa yritystoimintaa.

On myös hyvä muistaa, että pienikin on kaunista - mitä yhteistyö tukee. Elämyksiä tulisi tarjota entistä enemmän yrittäjien välisenä yhteistyönä, jolloin jokainen tekisi sitä mitä parhaiten osaa. Lisäksi tarvitaan rohkeita avauksia, uudistumista ja riskinottokykyä.

Tarjontaa kehittäessämme meidän tulisi luottaa voimakkaammin omiin vahvuuksiimme. Suomessa on paljon ainutlaatuisia asioita, joiden tuotteistamisessa on valtavasti mahdollisuuksia.˜●

OLLI REHN

  • Rehn, 53, syntyi Mikkelissä, Rehnin isä oli yrittäjä ja äiti kieltenopettaja. Hän pelasi Mikkelin Palloilijoissa jalkapalloa 1968–82. 

  • Opiskeli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja väitteli Oxfordin yliopistossa filosofian tohtoriksi kansainvälisestä taloudesta. 

  • On ollut Euroopan unionin komissaari, Euroopan parlamentin jäsen, kansanedustaja ja nyt Juha Sipilän johtaman hallituksen 
elinkeinoministeri. 

  • Suomi-Seura Ry valitsi Rehnin Vuoden ulkosuomalaiseksi 2010.˜

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)