02.06.2015

TYÖELÄMÄ OPETTAA

Matkailualalla ei ponnistelematta kukaan menesty, sanovat yhdestä suusta suuren risteily-yritys IHA-Linesin partner Niina Ihalainen ja Haaga-Helian matkailun lehtori Kristian Sievers.

TEKSTI Pirkko Soininen

Niina Ihalaisen edustama IHA-Lines Oy Helsinki Cruises on Suomen suurimpia yksityisessä omistuksessa olevia risteily-yhtiöitä. IHA-Linesin risteilyillä käy vuosittain 45 000 asiakasta. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu taas tarjoaa matkailualan koulutusta. Juttelimme Ihalaisen ja Sieversin kanssa siitä, miten matkailualan koulutus vastaa työelämän haasteisiin. Ja miksi niin harva haluaa matkailualan yrittäjäksi?

NIINA IHALAINEN

IHA-Lines Oy Helsinki Cruisesin partner
Valmistunut BBA:ksi Heliasta. Työskennellyt Talentumilla ja Satama Interactivessa.
Työputken jälkeen MBA:ksi Helsingin kauppakorkeakoulusta. Palkittu Oxfordin yliopistossa strategiakilpailussa. Kotimaanliikenteen laivuri ja koneenhoitaja Kotkan merikoulusta.
Risteily-yhtiön osakkaana 22 vuotta.

 

KRISTIAN SIEVERS

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun matkailun lehtori 
Valmistunut kokiksi Amiedusta. Matkailu- ja ravintola-alan töitä. Valmistunut Haaga-Heliasta restonomiksi. Englantilaisesta yliopistosta maisterin tutkinto. Yli kymmenen vuotta Haaga-Heliassa lehtorina ja ohjelmajohtajana. Sitä ennen muun muassa matkailun ja elämystuotannon OSKE:n ohjelmajohtajana Uudellamaalla ja Etelä-Suomen Matkailukehitys OY:ssa projektipäällikkönä

TILANNETAJU RATKAISEE

Kristian: Matkailualaa tunnetaan ja arvostetaan edelleen melko vähän. Nuorten mielikuvat alasta ovat usein romanttisia ja epärealistisia.

Niina: Totta. Jopa alan ihmiset ajattelevat kapea-alaisesti. Mitä ”matkailuyritys” itse asiassa tekee? Mekin IHA-Linesilla olemme sekä viihdyttäjiä, tapahtumajärjestäjiä, ravintoloisijoita että merimiehiä – ja saariston, kulttuurin ja monien nyanssien asiantuntijoita. Kerran eräs asiakas kysyi vedet silmissä nauraessaan, olenko käynyt teatterikorkeakoulun. Tämähän on, tilanteen mukaan, jopa viihdyttämistä.

Kristian: Kaikkein tärkein ominaisuus tällä alalla on tilannetaju. On ymmärrettävä hetkessä, mistä nyt on kyse ja mitä minulta odotetaan.

Niina: Meillä on työntekijöitä, jotka ovat valmistuneet diplomaateiksi. He ovat älykkäitä, skarppeja, kielitaitoisia ja itsevarmoja. Ani harva 19-vuotias pärjää näissä hommissa, tarvitaan enemmän kokemusta.

RAAKAA TYÖTÄ

Niina: Annoin kerran yhdelle merikapteeniksi valmistuvalle kapteenille tietämättäni mallia. Olin hänen kansimiehenään, ja sillä aikaa kun asiakkaat olivat saaressa, kuljin koko ajan pitkin laivaa puunaamassa, pesemässä vessaa ja korjailemassa paikkoja. Mies sanoi myöhemmin, että esimerkistäni hän tajusi, että pitää olla valmis kaikkeen.

Kristian: Haluamme ottaa opiskelijoilta turhat luulot pois ja näyttää, että matkailualalla on oltava joustava. Kun ensimmäisen vuoden opiskelijat joutuvat tapahtumajärjestelyissä tyhjentämään bajamajoja ja pesemään paellapannuja, he saavat tuntumaa siihen, mihin kaikkeen on oltava valmis.

Niina: Vastustan kaikenlaista löysäilyä! Nuorten on tajuttava, että elämä ja työ on kovaa. Ei kukaan vastavalmistunut pääse kehittäjäksi, ensin on tehtävä pitkään monenlaista työtä. Pitää olla nöyrä ja realisti.

PARLEZ-VOUZ FRANÇAIS?

Kristian: Meillä on sellainen hyvä systeemi, että ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen opiskelijan on tehtävä kolme vuotta alan hommia, ennen kuin hän voi suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Niina: Suomessa pääsee mielestäni liian helposti maisteriopintoihin. Niistä saisi paljon enemmän irti, jos pohjalla olisi työ- ja elämänkokemusta ja kova viiteryhmä. Kauppakorkean Full-time MBA oli mieletön prässi, josta sai voiman, että selviää mistä vaan.

Kristian: Kyllä minäkin paiskin kovasti hommia Englannissa, kun tein maisterin tutkintoni sinne. Antoisinta oli kulttuurien välinen vuorovaikutus.

Niina: Totta, meilläkin oli opiskelijoita 24 eri maasta. Syntyi vahva verkosto, joka toimii tänäkin päivänä.

Kristian: Me kannustamme kaikkia opiskelijoitamme lähtemään vaihtoon. Kansainvälisyys on tällä alalla ihan must.

Niina: Tämä on niin totta. Nykyisin jyvät erottuvat akanoista. Nuorten kielitaito on romahtanut. Ennen oli normaalia, että osattiin 5-6 kieltä, nyt ruotsin, saksan ja ranskan osaajia on vähemmän. Tämä on hälyttävää. Miten näin on päässyt käymään?

Kristian: Olen itse miettinyt samaa. Onhan se vähän nurinkurista, että minä puhun parempaa ruotsia kuin poikani. Mutta nuoret eivät enää halua panostaa ruotsin opiskeluun. Englannilla on niin vahva asema, että ajatellaan sen riittävän.

Niina: Espanja on nyt trendikästä. Onhan se iso kieli, mutta Suomessa pitää osata ruotsia ja saksaa. Mieti, millainen potentiaali meillä on Pohjoismaissa. Meidän pitäisi saada pohjoismaalaiset matkustamaan edes kerran Suomeen. Saksassa on 85 miljoonaa potentiaalista matkailijaa, jotka olisi houkuteltavissa tänne varsinkin, jos palvelemme heitä saksaksi.

Kristian: Olen sama mieltä, isot rahat tulevat läheltä. Siksi liitän tuohon joukkoon myös Venäjän kielen. Sitä kehottaisin matkailualalla toimivien opiskelemaan.

KETKÄ RYHTYVÄT YRITTÄJIKSI?

Kristian: Meillä on selvästi ainakin kolme erilaista ryhmää, jotka ryhtyvät yrittäjiksi. Ensin ovat ne, jotka jatkavat suvun yritystä. Toisena ovat ne, jotka ovat oman harrastuneisuutensa kautta innostuneet yrittäjyyteen, esimerkiksi kalliokiipeilyä harrastava voi perustaa kiipeilyaktiviteetteja tarjoavan yrityksen. Kolmas ryhmä ovat nykyajan innovaattorit, joilla on uniikki liikeidea.

Niina: Minun mielestäni koulu ei voi tehdä kenestäkään yrittäjää.

Kristian: Meillä on Start up School, jossa nuoret voivat opettajien ja yrittäjien sparrauksessa hioa liiketoimintasuunnitelmaansa. Opettajat ovat kovan luokan tyyppejä, ja pystymme tarjoamaan opiskelijoille laaja-alaista koulutusta. Yrittäjyysopetus integroituu tehokkaasti opiskeluun. Opiskelijat voivat halutessaan tehdä esimerkiksi harjoitustöitä oman liikeideansa työstämiseksi. Ne, jotka eivät lähde mukaan Start Up Schoolin toimintaan, käyvät kuitenkin pakolliset yrittäjyyskurssit, joilla opitaan perusasiat.

Niina: Yrittäjyydessä ihan yhtä tärkeää kuin hyvä liikeidea on persoonalliset vahvuudet, luonne ja ominaisuudet.

Kristian: Totta. Meillä on mielenkiintoinen opiskelijaryhmä, joka suuntautuu nimenomaan yrittäjyyteen. He ovat entisiä huippu-urheilijoita, jotka ovat jättäneet kilpauransa ja haluavat yrittäjäksi. He ovat käyneet läpi jo vuosien ja vuosikymmenien prässin ja heillä on vahva itseluottamus ja riskinottokyky.

Niina: Tuo kuulostaa hyvältä. Heillä on myös pitkäjänteisyyttä ja kilpailuhalua. Niitäkin tarvitaan.

Kristian: On mielenkiintoista, että kun haastattelemme kaikki hakijat, todella monet kertovat haluavansa koulun jälkeen yrittäjäksi. Silti valmistuvista vain muutama prosentti ryhtyy yrittäjäksi. Viiden vuoden päästä yrittäjiä on noin viisi prosenttia valmistuneista.

LIIKKEENJOHDOLLISTA APUA

Niina: Kansantaloudelle olisi hyvä, jos todella kovan luokan tyypit, jotka osaavat miettiä analyyttisesti yrityksen kilpailutekijöitä, kohderyhmiä ja tuotteistamista, menisivät pieniin yrityksiin. Veisivät sinne tietotaitoaan ja auttaisivat pieniä yrityksiä kasvamaan ja kehittymään.

Kristian: Niin. Yrityksen kasvattaminen vaatii sekä bisnesosaamista että verkostoitumista. Minusta hiihtokeskukset ovat havainnolisia laboratorioita. 15 vuotta sitten Ruka, Levi ja Suomu olivat samalla viivalla, nyt kaksi niistä on kasvanut jättiläisiksi. Miksi tämä onnistuu toisilta ja toisilta ei? Toki on niinkin, että kaikki eivät edes halua kasvaa.

Niina: Minusta tässä on suuri kohtaanto-ongelma. Miten koulutetut kansainväliset osaajat saataisiin kehittämään pieniä ja keskisuuria yrityksiä?

Kristian: Jossain vaiheessa ainakin matkailuyritysten keskikoko oli 1,3 ihmistä, siinä olisi tietysti varaa kasvaa.

Niina: Ihan pienissä yrityksissä toiminta pohjautuu yrittäjän valovoimaan. No, entä jos hän ei olekaan paistamassa niitä lettuja asiakkaille joka ilta? Asiakkaille elämys pitää olla yhtä upea joka ilta.

Kristian: Yritykset voisivat rohkeammin roolittua. Toiset voisivat olla isoja brändejä, joiden alla toiset yritykset sitten toimisivat ikään kuin nimettöminä. Ei asiakkaan tarvitse tietää, miten omistussuhteet yrityksissä menevät, kunhan homma toimii. Nykyisestä yhteistyöstä suuri osa on lillukanvarsien karsimista ja niistä yhdessä päättämistä.

Niina: Aina ei ole optimaalisinta tehdä ihan kaikkea itse. Isommat eivät voi. Se kerryttää kaikkiin suuntiin, kun erikoisosaajat yhdistävät voimansa.˜●

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)