02.06.2015

TYÖLLISTÄÄKÖ MATKAILU MAAKUNNISSA?

Haastattelimme kuutta maakuntajohtajaa ja kysyimme heiltä, miten matkailu työllistää heidän kotimaakunnassaan? Ja onko matkailulla kasvumahdollisuuksia?

TEKSTI MATLEENA MERTA KUVA Maakuntaliitot

MATTI VIIALAINEN, maakuntajohtaja, Etelä Karjala

Matkailulla on suuri merkitys Etelä-Karjalan alueella. Venäjän talouskasvu on vaikuttanut alueemme matkailuun erittäin suotuisasti ja pienestä notkahduksesta huolimatta positiivinen vaikutus näyttää jälleen jatkuvan. Venäjältä tulee Etelä-Karjalaan paljon ostos- ja vapaa-ajan matkailijoita. Matkailun ansiosta alueemme pystyy työllistämään ihmisiä monipuolisesti esimerkiksi asiakaspalvelun, kaupan, majoituksen ja ohjelmatarjonnan parissa.

Uskon vahvasti investointivetoiseen kasvuun, ja olemmekin tehneet suuria investointeja esimerkiksi Rauha-Tiuruniemen alueelle sekä Lappeenrannan keskustaan. Matkailun suhteen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia piilee ympärivuotisessa matkailussa. Tässä saavutettavuudella on suuri rooli. Jotta alueemme vetovoimaisuus kasvaisi entisestään, tarvitaan alueellisia lentokenttiä sekä lisää lentovuoroja ja rajanylityspaikkoja.

PENTTI MALINEN, maakuntajohtaja, Kainuu

Meillä on Kainuussa monia hienoja kohteita ja aktiviteetteja. Esimerkiksi Vuokatti on ympärivuotisena perhematkailukeskuksena onnistunut kokonaisuus. Vuokatti sijaitsee ihan Sotkamon kirkonkylän kupeessa ja työllistää paljon ihmisiä. Meillä on Kiinassa matkailualan messuilla palkittu Wild Taiga, joka tekee hyvää työtä luontomatkailun parissa. Matkailun tuottama liikevaihto on kasvanut Kainuussa, mutta valitettavasti alan työllistävyys ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen.

Tärkeimmät tavoitteemme matkailun suhteen liittyvät kansainvälisyyden kasvattamiseen. Tässä hyvillä ja joustavilla liikenneyhteyksillä on suuri merkitys. Tulemme hiomaan laajempaa lentoliikennestrategiaa yhdessä Finnairin, Finavian ja Visit Finlandin kanssa. Haluaisimme päästä samaan tilanteeseen kuin Ruotsissa ja Norjassa, joissa liikenne alueellisilla lentokentillä on kasvanut. Valitettavasti Suomessa kehitys on viime aikoina näyttänyt menevän päinvastaiseen suuntaan. Kiina on meille merkittävä markkinointialue, ja sujuvalla lentoliikenteellä pystytään lisäämään alueemme vetovoimaisuutta.

Kainuulla ei ole olemassa yhtä laajaa maakunnan kattavaa markkinointistrategiaa kuten esimerkiksi Lapissa. Mieluiten kehittäisimme markkinointiamme verkostoitumalla muiden isompien toimijoiden kanssa. Nyt olemme esimerkiksi neuvottelemassa yhteistyöstä juuri Visit Finlandin kanssa.

MIKA RIIPI, maakuntajohtaja, Lappi

Matkailu on ollut Lapissa kasvava liiketoiminnan ala jo viimeiset 15 vuotta, ja meillä on hyvät edellytykset odottaa, että kasvu jatkuu. Vuositasolla kasvu on ollut 4 -10 prosentin luokkaa, eivätkä siihen ole vaikuttaneet vuonna 2008 liikkeelle lähtenyt taantuma tai Venäjän talouden nykyinen notkahdus. Matkailu työllistää Lapissa tällä hetkellä 5000 ihmistä, ja odotamme myös työpaikkojen määrän lisääntyvän vuositasolla kymmenillä.

Vahvalla imago- ja brändityöllä on ollut suuri vaikutus menestykseemme. Kasvun suhteen lentoyhteyksillä on suuri merkitys. Lentoyhteyksien lisäämistä olemme pyrkineet edistämään kahdella eri tavalla. Olemme mukana miljoonan euron arvoisessa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisessä hankkeessa, jossa pyrimme vaikuttamaan lentoliikennestrategiaan valtion tasolla. Lisäksi kontaktoimme aktiivisesti lentoliikenneoperaattoreita, ja pyrimme saamaan suoria lentoyhteyksiä Lappiin. Esimerkiksi Lufthansan aloittamat lennot Kittilään ovat meille suuri voitto.

ESA HALME, maakuntajohtaja, Pirkanmaa

Tampereen seudun matkailijoista noin 80 prosenttia on kotimaisia. Tampere onkin yksi kotimaan matkailun keskeisiä kohteita etenkin lapsiperheille, mutta toisaalta myös kokous- ja kulttuurimatkailijoille. Ulkomailta Suomeen suuntautuvalla matkailulla on paljon merkittävämpi kasvupotentiaali, mutta suorien ulkomaanyhteyksien ailahtelevuus vaikeuttaa matkailumarkkinointia täsmäkohteissa, kuten Ryanairin kohdekaupungeissa.

Matkailua ei omasta mielestäni ole hyödynnetty Pirkanmaalla sen potentiaalin mukaisesti, vaan se on elinkeinokehittämisessä osin jäänyt ”kovien” teknologia-aiheiden jalkoihin. Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunta on linjannut matkailun kehittämisen tavoitteiksi esimerkiksi kärkituoteajattelun, lentoyhteyksien lisäämisen sekä Nordic-brändin voimakkaamman hyödyntämisen. Kärkituoteajatteluun kuuluvat esimerkiksi uniikin kaupunkiluonnon markkinointi sekä ympärivuotisen matkailun lisääminen.

Työllistämismielessä matkailu on nimenomaan nuorille otollinen ala, kesäsesonki työllistää etenkin opiskelijoita ja muita työuran alkuvaiheessa olevia.

OSSI SAVOLAINEN, maakuntajohtaja, Uusimaa

Matkailun kasvu riippuu paljon suhdanteista. 2000-luvun alkupuolella trendi oli hyvä, ja toivoisimme samanlaista kasvua myös 2010-luvun jälkipuoliskolle. Noin puolet Uudenmaan matkailijoista tulee Suomesta ja puolet ulkomailta. Ulkomailta tulevista matkailijoista noin 30 prosenttia on venäläisiä.

Helsinki-Vantaan lentokenttä on suuri työllistäjä pääkaupunkiseudun alueella. Lentokenttä houkuttelee sekä vapaa-ajan matkailijoita, että kansainvälisiä kongressimatkailijoita. Pääkaupunkiseutu onkin myös merkittävä kongressimatkailukohde. Lisäksi Helsingin edustalle pysähtyy vuosittain vajaa 300 risteilijää, jotka tuovat matkailijoita pääkaupunkiin.

Meillä ei tällä hetkellä ole käynnissä matkailuun liittyviä hankkeita, mutta olemme aiemmin tehneet yhteistyötä esimerkiksi muiden Etelä-Suomen maakuntien kanssa. Useamman maakunnan kesken pystymme tarjoamaan matkailijoille monipuolisen kattauksen erilaisia kohteita ja aktiviteetteja.

KARI HÄKÄMIES, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomessa on sijaintinsa ja historiansa ansiosta valtavasti matkailupotentiaalia. Meidän kannattaisi hyödyntää enemmän erityisesti saaristoa. Täällä on hyvät mahdollisuudet myös kulttuuri-, luonto- ja hyvinvointimatkailuun. Matkailu työllistää Varsinais-Suomessa välittömästi 6 000 ihmistä, ja lukua on mahdollista kasvattaa.

Venäläisillä matkailijoilla on todella suuri merkitys, ja heidän palvelemisestaan meidän tulisi ottaa oppia Kaakkois-Suomesta. Nyt monet venäläiset kulkevat Turun ohi laivalla Ruotsiin. Heille tulisi kohdistaa markkinointia esimerkiksi hyvinvointimatkailun sekä erilaisten aktiviteettien kautta. Kalastus on yksi venäläismiesten suosikkiharrastuksista, ja juuri siihen saaristo tarjoaa hyvät mahdollisuudet.

Turulla on kokonsa puolesta hyvät edellytykset kokousmatkailuun, ja lisäksi kaupunki houkuttelee kesäisin ihmisiä erilaisilla tapahtumilla. Tapahtumien ja esimerkiksi musiikkifestivaalien merkitystä ei tulisi väheksyä. Helposti ajatellaan, että kevyen musiikin festivaaleista on vain haittaa, mutta ne tuovat paljon matkailijoita ja sitä kautta tuloja kaupungille.˜●

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)