18.03.2015

POHJOISMAILLE YHTEINEN IDENTITEETTI TAI BRÄNDI*

Pohjoismaiden pääministerit ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että Pohjoismaille tulee luoda yhteinen identiteetti, kenties brändikin. Visiojulistus on Yhdessä olemme vahvempia, joka perustuu neljään pilariin 1) rajaton Pohjola, 2) innovatiivinen Pohjola, 3) näkyvä Pohjola ja 4) ulospäin suuntautunut Pohjola.

TEKSTI Jaakko Lehtonen/Visit Finland

POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTON tuottamassa, vajaan kolmenkymme­nen sivun Pohjoismaiden kansainvälinen profilointi- ja asemointistrategia 2015–2018 ­asiakirjassa hahmotetaan suhteellisen yllätyksettömästi Pohjoismaiden yhteisiä vahvuuksia. Pohjoismaiksi on määritelty myös Ahvenanmaa, Fär­saaret ja Grönlanti.

Vahvuuksiksi listataan maantiede, luonto, yhteiskunta, historia ja kulttuuri. Todetaanpa sekin, etteivät Pohjoismaat ole sotineet tosiaan vastaan yli 200 vuoteen.

Vahvuuksia ovat myös avoimuus ja mielipiteenvapaus, keskinäinen luottamus ja luottamus yhteiskunnan johtoon, luovuu­teen ja innovaatioihin panostava uudenlai­nen ajattelu, kestävä kehitys sekä lähim­mäisen huomiointi, suvaitsevaisuus ja usko kaikkien ihmisten yhtäläiseen arvoon.

POHJOISMAISTA MALLIA on tarkoitus ke­hittää sopusoinnussa muun maailman kanssa. Raportissa ohjataan Pohjoismaita kysymään, mitä Pohjola voi tarjota muulle maailmalle ja miten suhteet ympäröivään maailmaan voivat olla hyödyksi Pohjoismaille.

Vahvemman aseman Pohjoismaat saavat raportin mukaan strategisesti kohdennetul­la, koordinoidulla yhteisellä viestinnällä ja erilaisilla seurantatyöryhmillä. Maiden omia piirteitä ei ole tarkoitus heikentää, mutta yhteiset piirteet nostetaan vahvasti esille. Mielestäni yllättäen raportissa väitetään, että maailman huomio ja arvostus Pohjois­maita kohtaan nousivat sen johdosta, että Pohjoismaat kestivät vuoden 2008 laman niin hyvin ja nousivat siitä nopeasti.

Pohjoismaiden ministerineuvosto osa­rahoittaa työtä ja Pohjoismaiden toivotaan osallistuvan rahoitukseen sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

USEISSA BRÄNDITUTKIMUKSISSA on päädytty siihen, että maa, kansakunta, on liian rikas ja monimuotoinen, jotta sitä ylipäätään voisi brändätä. Maan brändiä ei myöskään voi johtaa kukaan. Maa voi viestiä kilpailueduistaan, mutta se on eri asia kuin brändin kehittäminen.

Asia mutkistuu, kun ryhdytään viesti­mään Pohjoismaista yhdessä. Itse olisin kannattanut Skandinavian kehittämistä Poh­joismaiden sijaan. Skandinavia on maailmal­la tunnetumpi kuin Pohjola, ja Pohjolaa on periaatteessa myös vaikkapa Kanada. Vies­tinnällisesti Suomi mahtuu Skandinaviaan vaivattomasti. Mutta kun Pohjoismaiden ministerineuvosto vetää projektia, ei muu vaihtoehto kuin Pohjoismaat tai Pohjola tietenkään ollut mahdollinen.

European Travel Commission yrittää brändätä koko Eurooppaa – tai itse asiassa kuvittelee tehneensä jo Euroopalle brändin, kun on saatu aikaiseksi lintulogo ja slogan Europe – a never ending journey.

Miksei saman tien brändätä koko maailmaa? Tulisi koko homma kerralla hoidetuksi. ˜●

˜*norden.org/fi/julkaisut

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)