02.06.2015

KANSAINVÄLISEN MATKAILUN KASVU JATKUU VAHVANA

Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista. Edes Lehman Brothersin konkurssi syksyllä 2008 ei hiljentänyt matkailun kasvuvauhtia. Kansainvälinen, vähintään yhden yöpymisen sisältänyt matkailu on kasvanut viime vuosina 3–5 prosentin vuosivauhtia.

TEKSTI Timo Lappi KUVA Visit Finland

YK:n matkailuorganisaatio UNWTO ennustaa kansainvälisen matkailun kasvavan 1,1 miljardista (vuosi 2013) matkasta 1,8 miljardiin (vuonna 2030) matkaan. Suurimmat lähtömaat ovat Aasian nousevat taloudet ja kehittyvät maat. Eurooppa säilyy merkittävimpänä matkakohteena, mutta sen suhteellinen osuus matkailijavirroista pienenee.

Suomeen ulkomailta suuntautuva matkailu on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana suotuisasti aina vuoden 2013 loppukuukausiin saakka. Kasvu on perustunut etenkin venäläisten kiinnostukseen matkustaa Suomeen. Venäjän talouden alamäki ja siitä aiheutuva ruplan heikentyminen sekä Ukrainan kriisi ovat vähentäneet merkittävästi venäläisten yöpymisen sisältävää matkailua. Venäläisten jättämää aukkoa on onnistuttu jossakin määrin paikkaamaan muista lähtömaista saapuvien asiakkaiden määrän kasvulla.

SUOMELLA ON erinomaiset mahdollisuudet matkailun kasvuun. Suurin mahdollisuus matkailijoiden määrän kasvattamiseksi on pidemmällä aikavälillä edelleenkin Venäjältä ja Aasiasta. Myös muut Pohjoismaat ovat kiinnostavia lähtömaita.

Kun vertaa Suomea ja Ruotsia matkailumaana ja sitä, miksi Ruotsi on meitä niin paljon edellä, tärkein syy on Ruotsin suosio matkailukohteena muissa Pohjoismaissa. Kun Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 19 miljoonaa yöpymistä, Ruotsissa niitä oli 56 miljoonaa.

Ruotsi tarjoaa oivallisen vertailukohdan siitä, miten suuri vaikutus poliittisilla päätöksillä on matkailu- ja ravintola-alaan. Ruotsissa on vuodesta 2006 lähtien panostettu voimakkaasti työvoimavaltaisten toimialojen työllisyyden tukemiseen. Ruotsissa toimineet kaksi peräkkäistä porvarikoalitiota alensivat tuntuvasti työstä saatujen tulojen verotusta, puolittivat alle 26-vuotiaiden työntekijöiden työnantajamaksut ja alensivat ravintolaruuan arvonlisäveroa 13 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin. Tulokset ovat erinomaiset.

Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntä ja työllisyys ovat kasvaneet Ruotsissa kohisten.Matkailu- ja ravintola-alalle on syntynyt vuodesta 2006 lukien 52 000 uutta työpaikkaa. Toimialan tulos oli viime vuonna kaikkien aikojen paras, ja erinomainen kysyntä on jatkunut myös tänä vuonna.

MATKAILUALAT TYÖLLISTÄVÄT 140 000 henkilöä. Toimiala tarjoaa myös juuri aloittavalle hallitukselle keinon kääntää nuorisotyöttömyyttä pienemmäksi ja verotuloja suuremmiksi. Toimiala on erittäin työvoimavaltainen. Alle 26-vuotiaiden osuus työvoimasta noin kolmannes.

Esimerkiksi ravintolatoiminnassa työvoimakustannusten osuus liikevaihdosta on yli 30 prosenttia. Työvoimavaltaisuuden ansiosta toimialan edistämiseen suunnatut valtion panostukset tuottavat työpaikkoja enemmän kuin millään muulla suurella toimialalla. Toimiala on esittänyt puolueille, että se pystyy kilpailukykyisissä olosuhteissa luomaan 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

Kasvun myötä valtio saisi satoja miljoonia euroja lisää verotuloja vuosittain. Veroja kertyy monesta verolajista ja eri lähteestä. Verotulot jäävät lisäksi Suomeen. Matkailu- ja ravintola-ala kerää valtiolle ja kunnille vuosittain yli 5 miljardin euron verotulot.

MATKAILU ON myös niitä harvoja elinkeinoja, joka pystyy kasvamaan käytännössä kaikkialla Suomessa. Visit Finlandin markkinointia tukeva jako pääkaupunkiseutuun, merelliseen saaristoon, Järvi-Suomeen ja Lappiin kuvaa hyvin matkailualueidemme monipuolisuutta.

Matkailu on noussut usean kunnan elinkeinostrategian kärkeen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Etelä-Karjala, joka metsäteollisuuden vähentymisen myötä on satsannut voimakkaasti matkailun edistämiseen. Erityisen ilahduttavaa siellä on ollut, että alueen kunnat ovat puheiden lisäksi myös toiminnallaan osoittaneet matkailun tärkeyden ja edistäneet matkailuyritysten toimintaa.

KUN ULKOMAAN matkailijat kuluttavat rahaa Suomessa, se on vientituloa. Ulkomainen matkailutulo on nykyisin yli neljä miljardia euroa vuodessa. Mahdollisuudet sen kasvattamiseen jopa seitsemään miljardiin on realistista reilun kymmenen vuoden aikavälillä. Kasvu ei kuitenkaan tule itsestään, vaan se edellyttää kovia panostuksia matkailualan yrityksiltä, valtiolta ja kunnilta.

MATKAILUALA EI tarvitse tukia, se tarvitsee kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Hinnan merkitys matkakohteen valinnassa on erittäin tärkeä. Suomi on kallistunut viime vuosina kilpailijamaita enemmän muun muassa verojen korotusten vuoksi. Hintakilpailukyvyn parantaminen onkin tärkein yksittäinen toimenpide alan kasvun aikaansaamiseksi.

Myös matkailumarkkinointiin ulkomailla tarvitaan lisää rahoitusta.

Tarvitsemme uusia kärkiä markkinointiin. Guggenheimin museo olisi vetovoimainen kohde ja parantaisi Suomen ja Helsingin asemaa kilpailtaessa matkailijoista pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa.˜●

Kirjoittaja on Matkailija- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)