POHJOISMAILLA HYVÄ MATKAILUVUOSI

Vuoden 2014 tilastot kertovat, että suuret EU-maat hallitsevat Pohjolan markkinoita.

TEKSTI Katarina Wakonen/Visit Finland

Viime vuonna maailman matkailu ylsi jälleen ennätykseen: vähintään yhden yön ulkomailla viipyneiden matkailijoiden määrä nousi yli 1,1 miljardin, ja kasvuvauhti oli pitkän ajan keskiarvoa suurempi. Suotuisat tuulet puhalsivat myös Pohjoismaissa, joissa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat kuusi prosenttia, selvästi yli kolmen prosentin pidemmän aikavälin keskiarvon.

Vertailukelpoiset tiedot eri Pohjoismaista käyvät ilmi Visit Finlandin, Visit Swedenin ja Visit Norwayn keräämästä tilastoseurannasta.*

MATKAILIJAVIRRAT KÄÄNTYIVÄT

Pohjoismaihin erityisesti isoilta lähtöalueilta: saksalaisten yöpymiset kasvoivat kahdeksan ja brittien kuusi prosenttia. Jo useamman vuoden kestänyt Skandinavia- ja Pohjoismaatrendi on saanut lisävauhtia naapurimaidemme edullisesta valuuttakurssikehityksestä.

Esimerkiksi brittituristeille perinteisesti kalliit Skandinavian kohteet ovat huomat tavasti edullisempia, koska punta vahvistui Norjan ja Ruotsin kruunuihin nähden noin kymmenen prosenttia viime vuonna. Myös euroalueen matkailu hyötyi punnan vahvistumisesta ja brittien ostovoiman paranemisesta lähes kuusi prosenttia.

Brittien yöpymiset Ruotsissa kasvoivatkin viime vuonna lähes yhtä paljon kuin punta vahvistui, peräti 11 prosenttia. Norjassakin kasvua oli viisi prosenttia.

USA:n, Japanin ja Venäjän markkinoilla on voitu ennakoida valuutan kehityksestä myös matkailun tulevaa suuntaa. Sveitsin vahva frangi on puolestaan ajanut alppimaan asukkaat lomailemaan kotimaan ulkopuolelle entistä useammin.

Suomella kuitenkin on huomattavasti parantamisen varaa. Kasvanut kiinnostus Pohjoismaita ja skandinaavisuutta kohtaan on tuonut lähialueillemme uutta dynamiikkaa Baltian maita myöten. Tämän valttikortin kääntäminen myös Suomen eduksi on lähiaikojen tehtävämme.

ALUEELLISESTI JA kulttuurisesti samanlaisiksi miellettyinä kohteina pohjolan maat hyötyvät toisistaan etenkin kaukokohteissa. Tämä näkyy myös pohjoismaisessa tilastoseurannastamme: Kiinan osalta Norjan vuonot ovat kesäisen pohjolan ”sisäänheittotuote”, josta hyötyjiä ovat naapurimaat.

Viime vuonna kiinalaisten yöpymiset Pohjoismaissa kasvoivat keskimäärin kuusi prosenttia. Pisimmän korren veti Ruotsi kahdeksan prosentin kasvulla – toisena oli Norja seitsemällä prosentilla. Suomi joutui tyytymään viime vuonna vain yhden prosentin kasvuun edellisvuoden vahvan 26 prosentin jälkeen.

Suomi kärsi tunnetusti monien muiden Venäjän rajanaapureiden tavoin venäläisten ostovoiman heikentymisestä. Suomen kaikki ulkomaiset yöpymiset laskivat viime vuonna lähes kolme prosenttia (-2,8 %) kun suurin markkinamme romahti miltei viidenneksellä (-17 %).

VIIME VUOSI oli kuitenkin 5,7 miljoonan yöpymisellään kaikkien aikojen kolmanneksi paras. Kun tarkastelemme muita lähtömaita, pääsimme hyvin plussan puolelle. Ilman venäläisiä yöpymisemme kasvoivat lähes kolme prosenttia (2,8 %).

Keskipitkällä aikavälillä Venäjän markkinoiden odotetaan elpyvän, mutta tänä vuonna talouspakotteet ja öljyn halpeneminen voivat heikentää markkinoita entisestään.

Varmaa on kuitenkin, että matkailumarkkinoille ennen pitkää palaava venäläinen keskiluokka on entistä vaativampi, kokeneempi ja vaihtelunhaluisempi.

Uusia markkinoita etsittäessä katseet ovat kääntyneet kauemmas itään Kiinan valtaville markkinoille, missä Suomellakin on osuutensa otettavanaan. Lähitulevaisuudessa kiinalaisten yöpymismäärät voivat hyvinkin kasvaa entisestään kunhan saamme oman tarjontamme kiinalaiskuluttajien tietoon.

SUOMEN MATKAILUVUOSI sisälsi suuraluetasolla runsaasti onnistumisia, jotka kertovat vierailijoidemme löytäneen uusia alueita. Paikoin on myös tapahtunut siirtymää alueelta toiselle, kun tarjonta on monipuolistunut. Tuotetarjonnan muutokset matkanjärjestäjien valikoimissa sekä muun muassa venäläisiltä matkailijoilta vapautuneet kiintiöt muille selittävät osan matkailun rakenteen muutoksista. 

Suomen rannikko- ja saaristokohteissa kaksinumeroisia kasvuprosentteja voitiin juhlia peräti yhdeksän lähtömaan kohdalla: lähialueemme Viron, Puolan, Tanskan ja Latvian sekä Etelä-Euroopan Italian ja Espanjan osalta. Lisäksi yhdysvaltalaisten matkailijoiden määrä kasvoi merkittävästi. Brittien yöpymiset sen sijaan laskivat rajusti.

Järvi-Suomessa suurin yllättäjä oli Ranska huikealla yli neljänneksen kasvullaan. Neljä muuta kaksinumeroisesti kasvanutta maata olivat Iso-Britannia, USA, Puola ja Tanska.

Lapissa kaksinumeroisia kasvulukuja nähtiin kolmella hieman pienemmällä markkinalla: Kiinasta, Israelista ja Itävallasta. Kiinalaisten kasvu lähes kolmanneksella on lupaava avaus, joka kertoo arktisen Lapin vetovoimasta. Kiinalaisten yöpymisiä on hallinnut pääkaupunkiseutu lento- ja laivayhteyksineen. Suomi tunnetaan Kiinassa erityisesti talven tuotteista mutta suurimmat yöpymismäärät tulevat vielä kesäsesonkina. Kesä on muutenkin kiinalaisten suosituinta matkustusaikaa Pohjoismaissa. Pääkaupunkiseutu sai kaksinumeroisia lukuja tanskalaisilta ja espanjalaisilta matkailijoilta. Helsinki kärsi suuralueista eniten venäläisten yöpymisten pudotuksesta.

Tove Janssonin ja Muumien juhlavuo-sikaan ei voinut mitään heikolle Japanin jenille. Yöpymiset laskivat niin meillä kuin muissakin Pohjoismaissa. Lappi kärsi suuralueista eniten. Vaikka alueina rannikko ja saaristo sekä Järvi-Suomi ovat japanilaisille vielä pieniä ja valloitustaan odottavia, kirjattiin niille 7-8 prosentin kasvuluvut, joita voidaan pitää erittäin hyvinä ja kannustavina. Säilytimme myös ylivoimaisen ykkössijan japanilaisten suosikkikohteena Pohjoismaissa.

Tästä on hyvä jatkaa.˜ ˜●

*Pohjoismaiseen tilastoseurantaan voi tutustua Visit Finlandin tilastosivuilla. Huhtikuussa ilmestyy trendiraportti miten kiinnostus tärkeimmistä lähtömaistamme on suuntautunut Pohjoismaihin ja miten markkina­asetelmat ja ­mahdollisuudet Pohjoismaiden kesken ovat kehittyneet. Tutustu Matkailuvuosi 2014 yhteenvetoon tilastosivuillamme.