03.12.2015

TIE MATKAILIJAN SYDÄMEEN KÄY HAKUKONEEN KAUTTA

Matkaa suunnittelevien mielessä ovat päällimmäisenä herkuttelu ja luontokohteet.

TEKSTI Katarina Wakonen KUVA Dreamstime

Kun matkasta haaveileva avaa internet-selaimensa, hän naputtelee hakukoneeseen useimmiten paikalliseen ruokakulttuuriin liittyviä hakusanoja. Riippumatta siitä mistä tulet ja minne menet - kaikki välittävät ruuasta. Ruoka on maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti suosituin aihe matkailuhakujen yhteydessä.

Näin kertoo Bloom Consultingin tuore raportti Destination Europe’s Digital Appeal. Potentiaalisten matkailijoiden digitaalista jalanjälkeä kannattaakin seurata tarkkaan, sillä se täydentää erinomaisesti muuta markkinatietoa mistä matkailijat oikeasti ovat kiinnostuneita.

Digitaalinen markkinointi on viime vuosina ammattimaistunut, ja uusilla työkaluilla on mahdollisuus seurata ja lisätä markkinoinnin tehoa entisestään. Internet-haut valaisevat matkailijoiden käsityksiä eri maista ja niiden tärkeimmistä vetovoimatekijöistä.

Nettihauista kerättävä tieto auttaa matkailupalveluiden tarjoajia arvioimaan oman sisältöstrategiansa yhteensopivuutta matkailijoiden kiinnostuksen kohteisiin. Tietoa voi käyttää paitsi oman tarjonnan suunnitteluun myös hakusanamarkkinointiin. Tarjonnan löydettävyys internetistä on matkailumarkkinoinnin tärkeimpiä menetystekijöitä.

Googlen mukaan yli puolet vapaaajan matkailijoista luottaa internetiin seuraavan lomamatkansa inspiraation lähteenä. Netti onkin yhtä tärkeä kuin lähipiirin suosittelut. The 2014 Traveller -tutkimuksen mukaan 65 prosenttia vapaa-ajan matkailijoista aloittaa tiedon etsimisen netistä jo ennen kuin he ovat päättäneet miten ja minne matkaavat.

VISIT FINLAND tilasi matkailun digitaaliseen kysyntään erikoistuneelta Bloom Consultingilta selvityksen Suomen kiinnostavuudesta matkailumaana. Samalta toimittajalta valmistui myös lokakuussa Euroopan matkailukomission ETC:n tilaama selvitys Euroopan houkuttelevuudesta muiden maanosien rinnalla. Raportit täydentävät hyvin toisiaan.

Eurooppa oli matkailuhauilla mitaten suosituin alue maailmanlaajuisesti. 107,8 miljoonalla matkailuaiheisella haullaan Eurooppa sai viime vuonna 34 prosenttia kaikista hauista globaalisti. Aasian nousevat taloudet tulevat kuitenkin haastamaan Euroopan johtoaseman lähitulevaisuudessa.

Turkki johtaa 36 maan Eurooppa-rankingiä 9,73 miljoonalla internet-haulla. Toisena ja kolmantena tulevat Espanja ja Italia. Suomi oli sijalla 25, hieman jäljessä kilpailijoistaan: Islanti oli sijalla 10, Itävalta sijalla 11, Norja 15, Sveitsi 16, Ruotsi 22 ja Tanska 23. Baltian maista ensimmäisenä oli Viro sijalla 33.

Paikallinen ruokakulttuuri oli tärkein kulttuuriin liittyvä hakuteema. Paikallisilla perinteillä ja historiallisilla nähtävyyksillä oli myös merkittävissä määrin hakuja.Esittävillä taiteilla ja paikallisilla ihmisillä ei puolestaan hakuja löytynyt. Paikallisten ihmisten ja kulttuuritarjonnan merkitystä ei voi kuitenkaan aliarvioida sen jälkeen, kun matkailija on perillä kohteessa.

Vinkki hakukoneoptimoijille: Herkkusuinen matkailija etsii todennäköisesti veden kielelle saavia kuvauksia paikallisesta gastronomiasta sanoilla culinary, cuisine, gaumenfreude tai gastronomy. Vatsantäytettä kuvaavat termit kuten food tai essen eivät puhuttele matkaa suunnittelevaa eurooppalaista. Nettihakuja kannattaa kokeilla – tähän Euroopan ykkösteemaan eli herkutteluun kohdistui peräti 6,7 miljoonaa hakua.

Gastronomian jälkeen kakkosena Euroopan hakuteemojen listalla olivat lomarannat ja kolmantena luontoteemat, jotka antavat enemmän profiloitumisen mahdollisuuksia Pohjois-Euroopalle.

MATKAILUAIHEISTEN HAKUJEN perusteella Eurooppa on maailman johtava ulkoilma- ja luontokohde pääasiassa Skandinavian maiden sekä Itävallan ja Sveitsin ansiosta. Hakuteema sisältää niin revontulet, kansallispuistot kuin luontokohteetkin, kuten järvet, jäätiköt, metsät, tulivuoret ja vesiputoukset.

Suomen osalta tärkeimmät tähän kategoriaan kuuluneet hakuaiheet ovat revontulet, luontokohteet, kansallispuistot ja vuonot. Norjan osalta tärkeimmät avainsanat ovat vuonot, revontulet, muut luontokohteet ja kansallispuistot. Luontoaiheisten teemojen kysyntäpiikki on elokuussa.

Islanti ja Norja menestyvät vaellus- ja luontosuuntautuneen matkailun avulla. Luontoaiheisiin kohdistui viime vuonna 3,1 miljoonaa hakua. Tästä potista Islanti kaappasi huikeasti neljäsosan ja Norjakin lähes viidenneksen. Suomi pääsi tässä Eurooppa 36 -rankingissä sijalle yhdeksän, niukasti Ruotsin edelle.

Suomi hyötyy muiden Pohjoismaiden menestyksestä, sillä Pohjola on monien ihmisten mielissä yhtenäinen sekä maantieteellisesti että kulttuuriltaan. Suomen matkailun rakenne perustuu myös pitkälti kiertomatkoihin, jolloin lähialueiden vetovoimatekijät pitävät meidät matkailijan kartalla.

Neljänneksi suosituin hakuteema Euroopan tasolla on talviurheilu. Talven kysyntä kasvaa vuosittain elokuusta alkaen, saavuttaen huippunsa tammikuussa. Suomi pärjää tässä Norjaa ja Ruotsia heikommin ja on sijalla 13, vain vähän Islantia edellä.

POHJOISMAAT LOISTIVAT Eurooppa 36 -ranking parhailla sijoilla ulkoilma-aktiviteetteihin liittyvissä, mutta vähemmän hakuja saaneissa teemoissa, kuten vaellus ja kalastus.

Kalastus oli hakuteemoista sijalla 7. Norja vei kalastushauista ykkössijan yli neljänneksen osuudellaan. Muiden Pohjoismaiden sijoitukset kalastus-teemassa olivat Ruotsi 5, Islanti 6, Tanska 7 ja Suomi 12.

Vaellusaiheiset haut olivat 15:nneksi suosituimpia. Ykkösenä oli Iso-Britannia, Islanti oli toisena ja Norja kolmantena. Ruotsi pääsi sijalle 7. ja Suomi 15. Kiinnostus vaellusaiheisiin alkaa heti vuodenvaihteen jälkeen ja nousee huippuunsa heinäkuussa.

Suomen verrokkimaista Islanti sai kaikista matkailuhauista lähes kolmanneksen enemmän kuin seuraavaksi tullut Norja. Islannin menestystä selittää paitsi ylivoimainen ykkössija Euroopan kolmanneksi tärkeimmässä hakuteemassa ”suojelualueet”.

Islannilla on muitakin valtteja. Esimerkiksi kahdeksanneksi haetuimmassa kylpylä- eli Spa-teemassa muut pohjoismaat eivät pääse listoille, mutta Islanti nousi onnistuneella brändäyksellään sijalle 7. Islannin onnistumisesta kertoo myös menestys nuorten ja reppureissaajien sekä pariskuntien kohderyhmäteemoissa. Lisäksi maa nousi eläinten katselun niche-teemassa sijalle kaksi Ison-Britannian jälkeen. Vapaa-ajan aktiviteeteissa Islannille tuli kolmas sija.

Islannin hakutuloksia saattaa osittain selittää maan sijainti välilaskupaikkana eli vahva Stopover-asema. Sen ympärille islantilaiset ovat onnistuneet rakentamaan muutamiin pääteemoihin keskittyvää markkinointia. Korkea erityishakujen määrä viittaa myös siihen, että maan matkailuvaltit ovat tunnettuja.

Norjan menestystä hakutuloksissa selittää pitkälti luontoon, erityisesti vuonoihin liittyvä kiinnostus.

Ruotsin matkailumaa-brändi lepää Bloom Consulting tulosten perusteella useamman vahvuuden varassa: paikallinen ruokakulttuuri, luontoaiheet ja talviurheilu ovat tasaisesti suosittuja.

Tanskan imago on vahvemmin ruokakulttuurin varassa.

SUOMI NÄHDÄÄN vahvasti luontokohteena, mutta myös paikallinen ruokakulttuuri ja talviurheilu ovat meille tärkeitä nettihakujen lähteitä. Vähemmän kiinnostusta herättäneet hakuteemat, kuten paikalliset perinteet, vaellus, kylpylät ja kalastus voivat puolestaan tuoda kiinnostavia mahdollisuuksia pienemmissä kohderyhmissä.

Kilpailijoitamme pienempi erityishakujen määrä viittaa siihen, että tietoisuus Suomen matkailun tarjonnasta ja vetovoimatekijöistä vaatii vielä parantamista. 

Suomen matkailun digitaalisen kysynnän yhteenvetoraportti on luettavissa visitfinlandin sivuilta 

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)