18.03.2015

HURRAA SIBELIUS!

Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi on nyt hyvässä vauhdissa. Ohjelmatarjonta on runsas ja monipuolinen, mutta ulkomaalaisille sopivia matkailutuotteita on melko vähän. Ulkomaalaisia matkailijoita ajatellen myös juhlavuoden tuotteistaminen ja markkinointi käynnistyi myöhässä.

TEKSTI PIRKKO SOININEN

Sibeliuksen juhlavuotta suunnitteli moni hyvissä ajoin tahollaan, mutta vuoden koordinointiontui.

– Ongelmana oli alussa ehkä se, että kulttuurimatkailu on suhteellisen uusia asia Suomessa. Tuntui siltä, että kulttuuritapahtumien järjestäjät ja matkailuihmiset eivät kohdanneet riittävästi ja suunnitelleet asioita yhdessä, toteaa Sibelius 150 -juhlavuoden pääsihteeri ja koordinaattori Anna Krohn.

Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden matkailullista tarjontaa koordinoimaan Visit Finlandin Culture Finland -ohjelma palkkasi viime vuoden lopulla Sibelius-matkailukoordinaattorin, jonka työn tavoitteena on ollut juhlavuoden matkailullisen hyödyntämisen edistäminen.

– Juhlavuotta on hyödynnetty toistaiseksi yllättävän vähän matkailullisesti. Kulttuuripuolella on keskitytty lähinnä juhlavuoden upeisiin konsertteihin ja muuhun tämän tyyppiseen tarjontaan, mutta matkailua ei olla sinänsä ajateltu. Etenkin ulkomaisille matkailijoille tarjottavia matkailutuotteita on vielä toistaiseksi todella vähän. Toivon, että saamme vielä aikaan etenkin kansainvälisille matkailijoille sopivia matkailupalveluita, totesi Sibelius-matkailukoordinaattori Marjo Ranta-Irwin vuodenvaihteessa.

VUODEN TÄRKEIN markkinointikanava on sibelius150.fi -sivut. Sivustolla on sekä suomeksi että englanniksi kevyt matkailuosio, johon on listattu ryhmille ja yksittäisille matkustajille tarkoitettuja Sibeliukseen liittyviä matkailupalveluita.

– Tarkoituksena on saada koottua ympäri Suomea tarjottavat matkapalvelut juhlavuoden sivustolle, jotta matkailija löytää palvelut helpommin. Sivustolle tulee myös ryhmille tarkoitettuja tuotteita, joista matkanjärjestäjät ja ryhmämatkojen vetäjät voivat kiinnostua, Ranta-Irwin toteaa.

– Koska juhlavuoden matkailullinen koordinaatio alkoi vasta viime vuoden lopulla, markkinointitoimenpiteiden suunnittelu jäi viime tippaan. Painopiste tulee väistämättäkin olemaan kansainvälisissä yksittäismatkailijoissa ja pienryhmissä tärkeimmillä kohdemarkkinoilla, sillä matkanjärjestäjät ovat jo suunnitelleet tulevan vuoden tarjontansa, hän jatkaa.

MARJO RANTA-IRWININ mukaan Sibelius tunnetaan parhaiten USA:ssa, Isossa-Britanniassa sekä Pohjoismaissa. Myös Japani, Saksa ja Kiina ovat tärkeitä markkinoita. Matkanjärjestäjien tuomana ryhmiä on tulossa ainakin Briteistä ja Saksasta.

– Sanoisin, että ennen muuta Japani on tärkeä maa. Samoin Iso-Britannia, jos-sa toimii kaksi aktiivista Sibelius-seuraa, kertoo Anna Krohn.

Kuinka paljon odotatte ulkomailta matkailijoita, jotka tulevat Suomeen nimenomaan Sibeliuksen juhlavuoden innoittamina?

– Määrää on vaikea arvioida, koska missään vaiheessa ei kysytä matkan syytä, Anna Krohn toteaa.

YKSI VUODEN tärkeimmistä tapahtumista tuleekin olemaan Sibelius-festivaali, joka pidetään Lahden Sibeliustalossa 31.8.–6.9.2015. Tänä vuonna festivaali on normaalia pidempi ja ohjelmisto laajempi. Sinfonia Lahden lisäksi esiintyvät BBC:n sinfoniaorkesteri Lontoosta sekä Helsingin kaupunginorkesteri. Kotimaisen katsojakunnan lisäksi festivaaleille on tulossa useita ryhmiä ulkomailta.

Lahti Region on paketoinut kansainvälisten matkanjärjestäjien toiveesta Sibelius-festivaaleille saapuville ryhmille päiväretkikohteita Lahdesta. Päiväretkikohteiksi ovat valikoituneet Lahden seudun lisäksi pääsääntöisesti Sibeliukseen jollakin tavalla liittyvät paikkakunnat ja kohteet, kuten Tuusulan ja Järvenpään seutu, Hämeenlinna, mutta myös muun muassa Helsinki nähtävyyksineen.

– Lisäksi olemme paketoineet päiväretkikohteita yksittäisille matkailijoille Sibelius-festivaalin ajaksi. Kyseiset päiväretket ovat varattavissa myyntipalvelumme kautta ja kokoamme yksittäisistä matkailijoista ryhmän kuhunkin päiväretkikohteeseen. Myynnissä on myös uutuutena kulttuuria ja luontoa yhdistävä Music from the forest -retki, jossa patikoinnin lomassa keskustellaan Sibeliuksen suhteesta luontoon, luonnon vaikutuksesta hänen tuotantoonsa sekä valmistetaan pieni tuohityö, kertoo Anu Huusko Lahti Regionista.

Tuotepakettien luominen ei ollut yksinkertaista, sillä kohteiden aukioloajat, pääsymaksut ja opastustiedot varmistuvat matkanjärjestäjien näkökulmasta liian myöhään.

– Matkanjärjestäjät laittavat pakettinsa myyntiin usein jopa puolitoista vuotta, viimeistään vuotta ennen tapahtumaa, jolloin tuotepakettiin tarvitaan paikkaansa pitävät tiedot. Jos tiedot ovat saatavilla vasta muutamaa kuukautta ennen tapahtumaa, muodostuu se esteeksi paketoinnille ja myynnille. Tämä on erittäin harmillista, koska Suomessa on useita mielenkiintoisia kulttuurikohteita, jotka kiinnostavat kansainvälisiä asiakkaita käyntikohteina esimerkiksi juuri Sibelius-festivaalin aikaan, Huusko harmittelee.

ENGLANTILAISET OVAT kiinnostuneita Sibeliuksesta ja suuret orkesterit esittävät säännöllisesti suomalaissäveltäjän teoksia. Terry Barfoot on tunnettu musiikkitietäjä, kirjoittaja ja luennoitsija, joka tekee yhteistyötä Bournemouth Symphony Orchestran kanssa.

– Viime vuonna järjestimme pienimuotoisen konferenssin Sibeliuksen sinfonioista ja se myytiin heti loppuun. Oxfordin yliopisto puolestaan pyysi minua viime vuonna luennoimaan Sibeliuksesta heidän kesäkouluunsa.

Barfoot järjestää vuosittain matkan jollekin suurelle musiikkifestivaalille. Aiemmin hän on vieraillut Savonlinnnan Oopperajuhlilla, muttei Sibelius-festivaaleilla, joka on vuorossa tänä vuonna.

– Festivaali on upea tilaisuus kuulla kolmen huippuorkesterin esittävän Sibeliusta maailman johtavien kapellimestarien johdolla. Sanoisin, että tämä on kerran elämässä tilaisuus. Sibelius kuuluu maailman suurimpien säveltäjien joukkoon.

– Järjestin matkan, koska halusin itse festivaaleille. Ajattelin, että saan ehkä mukaan parikymmentä ihmistä, mutta nyt meitä on 63. Vähintään yhtä innoissaan on toinen englantilainen matkanjärjestäjä Barry Cheeseman. Hän tuo Sibelius-festivaaleille noin 50 brittiä.

– Englantilaiset rakastavat Sibeliusta ja kaikki musiikinrakastajat rakastavat Suomea Sibeliuksen ansiosta. Suomi ja Sibelius ovat erottamattomat.

Vaikka Sibelius onkin erottamaton osa Suomea, Cheeseman arvostaa sitä, ettei Suomea ole muutettu viihteelliseksi Sibelius-teemamaaksi ja viittaa Mozartin Salzburgiin ja Wieniin sekä Chopinin Varsovaan.

– Minulle Lahti on kuin Bayreuth, hän sanoo.

NYT JÄRJESTETTÄVÄ teemavuosi on osoittanut, että Suomessa ei ihan vielä osata laajojen, monien toimijoiden teemavuosien järjestämistä.

– Teemavuoden koordinointi pitäisi aloittaa huomattavasti aiemmin kuin nyt tehtiin. Hienoa on, että Visit Finlandin hallinnoima Culture Finland katto-ohjelma huomasi ongelmat, tietojen hajanaisuuden ja heikon löydettävyyden kansainvälisen asiakkaan näkökulmasta, ja palkkasi loppuvuodesta 2014 koordinaattorin, Anu Huusko toteaa.

Sibelius 150 -juhlavuoden osalta kansainvälisille asiakkaille tarkoitetut tuotepaketit olisi pitänyt saada tarjolle, esimerkiksi juuri yhteisen nettisivuston alle, jo vuoden 2014 alussa.

– Sibeliuksen juhlavuotta voisi ehdottomasti hyödyntää paremmin. Rohkeutta, viitseliäisyyttä ja mielikuvitusta tarvitaan, jotta saadaan hyviä matkailupalveluita aikaan. Kaipailen yksinkertaisia ja helposti markkinoitavia tuotteita, toteaa Marjo Ranta-Irwin.

– Esimerkiksi Sibelius-monumenttia ei olla hyödynnetty lainkaan matkailullisesti. Matkailijaryhmät käyvät paikalla, mutta heille ei ole tarjolla mitään muuta kuin monumentti itse. Missä ovat oheispalvelut, Ranta-Irwin kysyy.

Matkailukoordinaattorilla on paljon muitakin ideoita juhlavuoden matkailulliseksi tuotteistamiseksi. Hän ehdottaa säännöllisiä, päivittäisiä ja edullisia Sibelius-konsertteja sekä viikko-ohjelma-tyyppistä, kilpailukykyisesti hinnoiteltua puolipäiväretkeä Helsingistä Ainolaan ja Tuusulanjärven maisemiin.

Myös Anna Krohn on samoilla linjoilla:
– Juhlavuoden tuotteistamisen ja markkinoinnin olisi ehkä voinut aloittaa vähän aikaisemmin, sillä isoja asioita ei tehdä ihan hetkessä. Toivottavaa olisi, että Sibelius-juhlavuoden pysyvänä antina olisi vastaisuudessa kulttuurimatkailun kehittyminen Suomessa.˜ ˜●

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)