06.06.2016

LUONTO ON TEIJON VAHVUUS

Salossa sijaitseva Teijon alue on viehättävä yhdistelmä historiallisia ruukkikyliä, maaseudun tunnelmaa, kaunista luontoa ja erilaisia aktiviteetteja. Alueen yrittäjät ja Teijon kansallispuistosta vastaava Metsähallitus uskovat matkailijamäärien kasvuun alueella.

TEKSTI Matleena Merta KUVA Joonas Salo

Sveitsissä rakennusalalla toimiva Daniel Schilling ihastui Mathildedalin ruukkikylään Teijossa kesällä 2014. Schilling oli saapunut suomalaisen vaimonsa Elina Hörtnerin kanssa Naantaliin juhlimaan tämän tädin syntymäpäivää.

– Näimme myynti-ilmoituksen ruukkikylässä sijaitsevasta talosta, joka oli ennen ollut Nokian johdon käytössä. Taloon kuului iso tontti, jossa näin heti mahdollisuuden rakentaa lomamökkejä keskieurooppalaisille turisteille, Schilling kertoo.

Kaupat tontista tehtiin kesällä, ja syksyllä Schilling palasi Mathildedaliin.

Paikallinen kiinteistönvälittäjä Olli Lehti esitteli minulle myös Mathildedalin sataman, joka oli silloin huonossa kunnossa. Näin kuitenkin vierasvenesatamassa potentiaalia, ja päätin ostaa senkin. Perustin Propdev Oy -yhtiön kehittämään ja uudistamaan satamaa. 2015 laajensimme satamaa ja rakensimme vajaat 300 venepaikkaa. Vuoden 2016 alussa valmistui myös bensa-asema, hän kertoo.

Schilling halusi uudistaa sataman ravintolan. Tarkoitus oli rakentaa ravintolan yhteyteen kaksi saunaa, vierashuoneita sekä kauppa veneilijöitä varten. Hän olisi halunnut aloittaa työt jo kesällä 2015, mutta kesälomien vuoksi rakennusluvan saanti myöhästyi, ja työt päästiin aloittamaan vasta joulukuussa. Viivästyksestä huolimatta sataman ravintola avautui vappuaattona, ja sauna sekä muut osat valmistuvat myöhemmin tänä vuonna.

– Viivästyminen harmittaa todella paljon. Olen hyvin pettynyt suomalaiseen byrokratiaan ja päätöksentekoon. Sijoittajalle aika on rahaa. Suomessa päätöksenteko on liian hidasta. Se karkottaa ulkomaiset sijoittajat, Schilling toteaa suorasukaisesti.

MÖKKIEN RAKENNUSPROSESSI on vielä suunnitteluvaiheessa, sillä Salon kaupunkisuunnitteluosasto ehdotti väljempää rakentamista. Näillä näkymin rakennustyöt olisi tarkoitus aloittaa vuonna 2018.

– Mathildedalin ruukkikylä on täydellinen keskieurooppalaisia matkailijoita ajatellen. Täällä on meri ja järvi lähellä, golfkenttä, kaunis luonto ja rauhallinen miljöö. Saloon pääsee helposti ostoksille, ja lapset voi viedä kalaan tai uimaan. Ajomatka Helsinki-Vantaan lentokentältä on tänne vain puolitoista tuntia, ja auton vuokraaminen on edullista, Schilling kehuu.

Schilling haluaa houkutella Mathildedaliin matkailijoita esimerkiksi Saksasta, Italiasta ja kotimaastaan Sveitsistä. Hän uskoo, että alue tulee kasvamaan ja kehittymään tulevina vuosina hankalasta taloustilanteesta ja byrokratiasta huolimatta.

– Tunnen paljon sveitsiläisiä yritysjohtajia, jotka ovat hyvin stressaantuneita. Heille tekisi hyvää tulla Teijoon lomalle rentoutumaan, hän tuumaa nauraen.

TEIJON MONIPUOLISIN huvittelukeskus löytyy MeriTeijo Ski&Action Parkista. Talvella laskettelukeskuksena toimiva alue tarjoaa keväästä syksyyn muun muassa rinneautoilua, paintballia ja maastopyöräilyä. Keskusta pyörittää Tapani Kakko yhdessä yhtiökumppaninsa Jarkko Rannikon kanssa.

– Ostimme hiihtokeskuksen vuonna 1996. Silloin tämä oli pelkkä hissinpyörittämisyhtiö. Teimme paljon työtä muuttaessamme keskuksen ympärivuotiseksi action parkiksi. Olemmekin vitsailleet yhtiökumppanini kanssa, että elämä on pelkkää alamäkeä, Kakko nauraa.

Kakon mukaan aktiviteettien lisääminen on ollut keskukselle elinehto.

– Monet pienet hiihtokeskukset ympäri Suomen ovat joutuneet lopettamaan, koska toimintaa ei osattu kehittää.

Talvisin hiihtokeskus houkuttelee laskettelijoita ulkomailta asti. Lomailijoita saapuu esimerkiksi Tanskasta, sillä matalasta maasta tulevat matkailijat eivät kaipaa korkeita rinteitä. Ski&Action Parkin tavoitteena on houkutella erityisesti perheitä.

– Olemme kehittäneet lapsille Taikametsä- seikkailureitin, jossa vieraillaan Musta-Jaana-nimisen noidan majalla. Idea perustuu Teijon historiaan, sillä 1600-luvulla täällä asui oikeasti Suomen Musta-Jaanaksi kutsuttu nainen, jota pidettiin Suomen viimeisenä noitana, Kakko kertoo.

Kesäaktiviteetteja myydään lähinnä ryhmille, kuten polttariporukoille, yrityksille ja kouluille. Ski&Action Park pyrkii tekemään aktiivisesti yhteistyötä myös muiden Teijon yritysten kanssa. Toukokuussa järjestetään Huvilat@Ruukkitapahtuma, johon kuuluu tapahtumia ympäri Teijoa.

MeriTeijo Ski&Action Parkin yrittäjä Tapani Kakon mielestä monipuolisuus ja ympärivuotiset aktiviteetit ovat hiihtokeskukselle elinehto.

KESKUKSEN MAILLA jo kuuden vuoden ajan on ollut käynnissä kaavahanke, jonka tavoitteena on rakentaa Meriteijokodit- niminen asuinalue. Hyväksyntä hankkeelle saatiin viime vuonna. Alueelle on tarkoitus tulla muun muassa 41 omakoti- tai vapaa-ajan asuntoa ja yli 20 loma-asuntoa. Lisäksi suunnitteilla on hotelli ja muita asuinhuoneistoja. Tarkoitus on houkutella lisää asukkaita ja matkailijoita Teijoon.

Yhtenä matkailun haasteena Kakko pitää Suomen epävakaata säätä.

– Täällä sää voi olla vuodenajasta riippumatta ihan mitä vain. Toisaalta vaihtelevan sään voi kääntää voitoksikin, kuten Islanti on onnistunut matkailumarkkinoinnissaan tekemään.

Kakon mukaan Teijon pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä myös lähialueen kuntien, kuten vaikkapa Kemiön kanssa. Esimerkki toimivasta yhteistyöstä on pyöräilijöille suunnattu Rannikkoreitti, joka kulkee Salosta Teijon kautta Rosalaan.

– Myös kansallispuistoa voitaisiin hyödyntää enemmän järjestämällä erilaisia tapahtumia. Hyvä esikuva on Kolilla järjestettävä suosittu polkujuoksutapahtuma.

TEIJO SAI oman kansallispuiston vuonna 2015, jolloin puisto siirtyi Metsähallituksen luontopalveluiden hoitoon. Samalla metsätalous alueella loppui, ja se siirtyi täysin virkistys- ja matkailukäyttöön.

– Kansallispuistoilla on vahva brändi ulkomaalaisten matkailijoiden silmissä. Teijossa kansallispuiston kävijämäärät ovat tasaisesti kasvaneet viimeisen vuoden aikana. Olemme uudistaneet reittejä, sekä lisänneet taukopaikkoja ja opastekylttejä. Teemme myös tiivistä yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa, kertoo puistonjohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen luontopalveluista.

Janssonin mukaan luonto asettaa matkailulle reunaehdot.

– Kestävä matkailu on nyt suuri trendi, enkä näe ristiriitaa luonnon säilyttämisen ja matkailijamäärien kasvattamisen välillä. Kansallispuiston reitit suunnitellaan niin, että ne säästävät luontoa. Mielestäni kansallispuistoja voitaisiin hyödyntää paljon monipuolisemmin kuin yleisesti ajatellaan. Esimerkiksi Nuuksiossa on järjestetty Room Escape -tyylistä toimintaa, jossa ryhmä yrittää löytää tien pois metsästä vihjeiden avulla.

Jansson näkee Teijon kansallispuiston vahvuuksina erämaisuuden ja hiljaisuuden.

– Paikallisilla yrittäjillä on hyvä yhteishenki, mitä olemme omalta osaltamme pyrkineet vahvistamaan. Teemme paljon yhteistyötä yrittäjien ja Visit Finlandin kanssa.

TEIJON KANSALLISPUISTOSSA olisi enemmänkin tilaa yrittäjille.

– Ulkomaalaiset matkailijat kaipaavat luksusta, jota voitaisiin tarjota luonnon ehdoilla. Patikkaretkellä olisi mukava pistäytyä vaikka laavuravintolaan, jossa tarjottaisiin villiyrteistä tehtyä ruokaa, Jansson haaveilee.

Teknologia mahdollistaa uusien elämysten kehittämisen metsään.

– Tulevaisuudessa opaskyltit voitaisiin korvata lähettämällä vierailijoille infoviesti kännykkään. Toivoisin, että pystyisimme tulevaisuudessa hyödyntämään myös esimerkiksi virtuaalitodellisuutta.

Janssonin mukaan maastopyöräilyllä tulee olemaan kasvava rooli Teijon kansallispuiston vetovoimaisuudessa. Hän toivottaa tervetulleeksi puistoon myös sähköpyörät, tosin pienellä varauksella.

– Haittapuolena sähköpyörissä ja pyöräilyssä yleensä on se, että kun nopeudet kasvavat, syntyy helposti myös vaaratilanteita. Kaikkien kansallispuiston käyttäjien turvallisuus on varmistettava reittien huolellisella suunnittelulla. Suunnittelussa pitäisi myös ottaa huomioon se, etteivät pyörät kuluta liikaa ympäröivää luontoa. Tällä hetkellä kaikki kansallispuiston reitit eivät sovellu pyöräilyyn, Jansson toteaa. ●

SÄHKÖPYÖRÄSTÄ APUA IKÄIHMISILLE

TEIJOLAINEN TAISTO AHJOHARJU on ehtinyt työuransa aikana koluta Suomea ristiin rastiin, sillä mies on toimittanut SuomiOpas-matkailukirjaa jo 80-luvun lopusta lähtien. Osittain jo eläkkeellä oleva Ahjoharju ihastui Mathildedaliin, kun pääsi vierailemaan ruukkikylässä ensimmäistä SuomiOpasta tehdessään. Vuonna 2009 Ahjoharju pakkasi tavaransa, ja muutti Pirkkalasta Teijoon.

–Teijossa historia on jatkuvasti läsnä. Täällä on kolme hienoa ruukkikylää, järviä ja kansallispuisto. Matkailijoita varten tarvittaisiin kuitenkin enemmän ruokapaikkoja, hotelli, sekä paremmat kulkuyhteydet. Kansallispuistoon kaivattaisiin myös oppaita ulkomaisia turisteja varten, Ahjoharju toteaa.

Ahjoharjun mielestä sähköpyörien vuokraus Teijon kansallispuiston vierailijoille olisi hyvä idea. Hän onkin lupautunut testaamaan Helkaman E27-sähköpyörää tositoimissa.

– Sähköstä on tosi paljon apua ylämäessä. En ole kova pyöräilemään, mutta jaksoin hyvin polkea tällä, Ahjoharju kommentoi.

Ahjoharjun mukaan pyörällä oli mukava ajaa, mutta renkaat olisivat saaneet olla leveämmät epätasaisella metsätiellä.

– Kansallispuistossa ajellessa ei tarvitse mennä kovin lujaa, joten yksinkertaisempi pyörä, jossa olisi vähemmän vaihteita, riittäisi hyvin. Sähköpyörä oli todella hiljainen, ajaessa kuului vain pieni sirinä, Ahjoharju summaa. Ahjoharjun mukaan sähköpyörät olisivat ikäihmisille oiva väline kansallispuistossa liikkuessa.

– Pyörällä jaksaa mennä pidemmälle kuin kävellessä. Monet käyvät myös marjassa tai sienessä, jolloin saaliin saa kätevästi tarakalle. Ahjoharjun mukaan sähköpyörät hyödyttäisivät myös kansallispuistossa liikkuvia perheitä.

– Varsinkaan pienemmät lapset eivät välttämättä jaksa kävellä kovin pitkälle, joten he voisivat kätevästi kulkea vanhempien mukana tarakalla, hän tuumaa. ˜

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)