09.06.2016

SAIMAALLA USKOTAAN TULEVAISUUTEEN

Saimaalla on mahdollisuuksia kasvaa kansainväliseksi järvimatkailun brändiksi. Näin uskovat Järvisydämen ja Hotelli Punkaharjun omistajat, jotka investoivat miljoonia tuotteidensa kehittämiseen

TEKSTI Pirkko Soininen KUVA Mikael Soininen ja Olga Poppius

Kun Rantasalmella sijaitsevan Järvisydämen pihaan tupsahtaa hiljaisen metsän uumenista, kuuluu kalke ja jytinä. Kaivinkone murskaa kalliota ja rakennusmiehiä kävelee pitkin lomakeskuksen pihaa. Kymmenen miljoonan investoinnit ovat loppusuoralla, mutta vielä rakentaminen näkyy ja kuuluu.

– Tämä on ollut aikamoista tasapainottelua matkailun ja rakentamisen kanssa. Ne eivät tue toisiaan. Hiljaisuus on nimittäin yksi meidän tuotteistamme. Mutta loppusuora häämöttää jo, yrittäjä Markus Heiskanen myhäilee.

Järvisydämeen on viimeisen kahden vuoden aikana investoitu kymmenen miljoonaa euroa. Näiden investointien tarkoitus on lisätä kohteen ympärivuotisuutta.

– Meillä on ollut valtavasti aktiviteetteja: norppa- ja kalastussafareita, melontaa, retkiluistelua, mutta toiminnot ovat olleet sään armoilla. Mielekäs sisällä tekeminen on puuttunut.

Ongelmaan oli löydettävä ratkaisu ja kuten usein, se oli hyvin yksinkertainen.

– Päätimme rakentaa järvikylpylän. Sellaista ei kenelläkään ole. Ja me olemme Suomen suurimman ja kauneimman vesistön vieressä.

Toukokuussa kylpylä on vielä betoninen rakennelma Saimaan rannalla. Se uppoaa kauniisti maisemaan ja valmistuessaan se tulee melkein täysin katoamaan metsän siimekseen, sillä kylpylään tulee kivi- ja puuverhoilu, turvekatto ja humalaa istutetaan seinille niin, että ne peittyvät kokonaan. Kylpylään tulee kahdeksan saunaa, hoitohuoneita sekä erilaisia sisä- ja ulkoaltaita. Se valmistuu lokakuussa.

– Käytämme niin paljon järvivettä kuin mahdollista. Saunaan tulee esimerkiksi putous, josta voi löylykauhalla ammentaa lisää löylyä. Kylpylän seinustalle tulee isompi putous, josta järvivesi kulkee puroja pitkin vaihtolämpöisiin altaisiin.

– Rakennamme jossain vaiheessa myös saunalautan, jolla saunojat voivat seilata Saimaalla.

Myös hoidot hyödyntävät järvivettä ja luonnon antimia.

UUSIA INVESTOINTEJA on myös nelikerroksinen elämyshotelli, joka on sekin rakennettu täysin aidoista luonnon materiaaleista, puusta ja kivestä. Huoneet ovat korkealaatuisia, kaikissa on poreamme ja joissakin oma sauna.

– Jostain Visit Finlandin tutkimuksesta luimme, että japanilaiset esimerkiksi haluavat oman poreammeen, olihan ne sitten tehtävä, Heiskanen naurahtaa.

Hotelli oli muutenkin pakko tehdä luksusmökkien jatkoksi, sillä Järvisydämessä ei aiemmin ollut kovin hyvin kahden hengen seurueille sopivia majoitustiloja.

Järvisydän on saanut myös lisää ravintolapaikkoja, nyt niitä on peräti 1 200. Uudet vastaanottotilat ovat viittä vaille valmiina.

RANTASALMELLA OSATAAN puhaltaa yhteen hiileen, ainakin Järvisydämessä. Yhteistyöverkosto SaimaaHoliday syntyi vuonna 2000, kun Markuksen isä, Jari Heiskanen ja Oravin yrittäjä Jukka Laitinen istahtivat tanssien lomassa saman pöydän ääreen syömään ja juomaan.

– Siihen asti täälläkin oli kyräilty.

Heiskaset kävivät talven jälkeen Oravissa katsomassa, että mitäs siellä on tehty ja sama toisinpäin. Nyt nämä veikot istuivat samaan pöytään ja päättivät, että on alettava tehdä yhteistyötä.

Neuvottelut venyivät aamuun ja päätyivät konjakin vauhdittamina pöydän alle.

Tulos oli kuitenkin loistava: aivan uudenlainen yhteistyöverkosto, jossa on edelleen mukana kahdeksan yrittäjää. Verkostolla on hallitus, joka päättää yhdessä, mitkä ovat alueen matkailun pullonkauloja. Yhdessä hallitus myös laatii investointijärjestyksen kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Ja yhdessä he myös rahoittavat hankkeet. Yhdessä, vaikka investointi sataisi sillä kertaa jonkun toisen laariin.

– On onni, että täällä on niin hurjia ja paksunahkaisia yrittäjiä. Välillä on tullut sanaharkkaa, mutta yhdessä on pysytty, koska kaikki ymmärtävät, että toisen menestys ei ole toiselta pois, vaan menestys sataa lopulta kaikkien laariin.

Saimaa Holidaylla on yhteinen varausjärjestelmä, kirjanpitäjä ja markkinointi.

– Myös julkisyhteisöt ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. Kaavoitukset, kunnallistekniikat ja investointituet tuntuvat hoituvan sutjakammin, kun niitä yhdessä hoidamme.

TÄMÄN KESÄN uusi tuote on Island Hopping.

– Miksei tätä ole aiemmin tajuttu Suomessa? Meillähän on maailman upein saaristo, tuote sopii luontevasti Saimaalle.

Järvisydämen ja Oravin lisäksi saarihyppelijöillä on 25 kohdetta, joille rantautua, joko itse tai sitten Järvisydämen kuljettamana.

– Erityisesti sveitsiläiset ovat viime aikoina löytäneet meidät. Muutama matkanjärjestäjä on ottanut Järvisydämen ohjelmaansa ja sana on kiirinyt. Myös venäläisten keskuudessa viidakkorumpu on soinut, vaikka kävijämäärissä onkin nyt notkahdus.

Tällä hetkellä kävijöistä 60 prosenttia on suomalaisia ja 40 prosenttia ulkomaalaisia. Oravissa luvut ovat toisin päin, sillä sinne hakeutuu enemmän indismatkailijoita.

– Olemme erityisesti juhlivien ryhmien paikka, vaikka indis-matkailijoiden määrä kasvaakin.

HEISKANEN TOTEAA, että suurin hidaste Saimaan matkailun kehittämiselle ovat surkeat kulkuyhteydet.

– Valtiovallan pitää herätä. Me tarvitsemme edes yhden kulkumuodon, joka toimii moitteettomasti. Ei yhteiskunta tietenkään voi maksaa kaikkia yhteyksiä, mutta olisi perusteltua, että yhteyksiä tuetaan.

Varkauteen ei enää lennetä ja Savonlinnaankin vain pari kertaa päivässä. Lennot ovat myös huomattavan arvokkaita. Juna- ja bussiyhteyksiäkin on karsittu.

Heiskanen murehtii myös alueellisen yhteistyön takkuamista. Vielä 1990-luvulla kunnat markkinoivat yhdessä Iloista lomaa Itä-Suomessa, nyt yli kuntarajojen tehtävä matkailutyö on lähes lakannut.

–En tiedä, mistä se johtuu. Yrittäjät olisivat valmiita yhteistyöhön, mutta kunnat ja muut julkiset organisaatiot eivät tunnu olevan. Valtion pitäisi ottaa enemmän vastuuta Suomen maamarkkinoinnista ja seudullinen markkinointi, kuten Visit Saimaa, olisi kuntien ja kaupunkien rooli. Liiketoiminta on yrittäjien rooli.

– Mitä kauemmas Suomesta mennään, sitä tärkeämpää on, että markkinoinnin kärki on seudullinen. Saimaata on markkinoitava alueena, eikä yksittäisinä paikkakuntina, hän toteaa.

Janne Leinonen ja Kati Saramäki

MYÖS SAIMAAN toisella rannalla, Punkaharjulla, on tulevaisuususkoa. Punkaharjun Luontomatkailu Oy, eli Saimi ja Thomas Hoyer sekä höyrylaivayrittäjä Janne Leinonen ovat ostaneet perinteisen Punkaharjun valtionhotellin, jota he nyt kunnostavat pieteetillä. Hotelli on toukokuun puolessa välissä täynnä maalareita ja kirvesmiehiä, tekemisen tahti on huikea.

– Olisimme olleet hulluja, jos emme olisi ostaneet tätä paikkaa. Tosiasiassa minä ja mieheni Thomas yritimme moneen otteeseen saada Kruunupuiston omistajaa Hannu Ronkaista ostamaan hotellin. Kun taas kerran maanittelimme häntä, hän sanoi, että ei, kyllä se on nyt niin, että teidän pitää ostaa valtionhotelli. Hän sanoi ääneen sen, mitä olimme kumpikin tahoillamme jo pitkään ajatelleet.

Hoyer on viettänyt lapsuutensa Punkaharjun Vaarankylän mökillä ja seudulla on aivan erityinen paikka hänen sydämessään.

Hoyer toistaa moneen kertaan haastattelun aikana Punkaharjun valttikortit: puhtauden, hiljaisuuden, tilan tunnun, harjulla voi kävellä ja järvellä soudella monta tuntia ilman, että kukaan tulee vastaan. On tilaa olla ja hengittää. Puruveden vesi on juomakelpoista. Punkaharjun luonnonsuojelualue on luonnon muodostelmana ainutlaatuinen.

– Joku sanoi joskus, että Punkaharju on maailman parhaiten varjeltu salaisuus. 

Se pitää paikkansa. Punkaharjulaiset ovat surreet Retretin lopettamista jo pitkään. Ajattelin, että suruaika saa nyt loppua. Punkaharjulaisten ja koko Savonlinnan alueen toimijoiden on katsottava taas tulevaisuuteen luottavaisesti ja ilolla. Retretin lakkauttamisen jälkeen olemme menettäneet paljon matkailijoita, nyt heidät on saatava takaisin. Matkailukausi olisi saatava ympärivuotiseksi, eikä keskityttävä kesäkuukausiin. Vuodenaikojen vaihtelu on yksi suomalaisten matkailuyrittäjien valttikorteista.

HOTELLI PUNKAHARJU, se on valtionhotellin nimi nyt, on Suomen vanhin edelleen samalla paikalla toimiva majoitusliike, joka parhaimpina Punkaharjumatkailun aikoina oli Suomen suosituimpia matkailukohteita. Se rakennettiin alun perin tsaari Nikolai I:n aloitteesta metsänvartijan taloksi vuonna 1845. Luontevasti sen ympärille muotoutui myös matkailutoimintaa. Viime vuosien aikana Punkaharjun Valtionhotelli toimi kesähotellina ja -ravintolana.

Hotellissa on 11 huonetta ja yli 100-paikkainen ravintola. Uutena lisänä toimintaan tulee höyrylaivamajoitus. S/S Punkaharju on yrityksen omistuksessa ja S/S Savonlinnaa vuokrataan Savonlinnan kaupungilta.

Kokonaisuuteen kuuluu varsinaisen hotellirakennuksen lisäksi Kaarnaniemen 15 mökkiä, joista kunnostetaan nyt 12. Mökit rakennettiin jatkosodan rintamamiesten perheille virkistyskäyttöön. Lisäksi alueella on Keisarinnan huvila ja viinikellari, joiden kunnostus käynnistyy syksyllä, rantasauna, tenniskenttä ja puoti.

Asiakkaille aiotaan tarjota erityisesti erilaisia luonto- ja historiaretkiä sekä liikunnallisia aktiviteetteja luonnossa. Tulevaisuudessa esimerkiksi sukellusaktiviteetit tulevat liittymään tuotevalikoimaan. Syksyllä alkavat jo naisten viikonloput ja sieniteemaiset viikonloput.

Yksi eittämätön vahvuus on hotellin keittiö, josta vastaa villiyrittispesialisti, keittiöpäällikkö Sami Tallberg yhdessä keittiömestari Miika Lönnin kanssa. Luonto tulee näkymään myös lautasella. Hotellille tulee oma kasvihuone ja yrttitarha.

– Idea on, että tarjoamme paikallista ruokaa ja käytämme annoksissa mahdollisimman paljon villin luonnon antimia, eli riistaa, kalaa, marjoja, sieniä ja yrttejä. Terassilla ja buffeteissa tarjoamme erityisen mukavaa comfort-ruokaa, joka maistuu vaikka lapsille, sanoo Sami Tallberg.

Hän korostaa, että hotellin ravintola on matalan kynnyksen paikka, jonne kuka tahansa voi tulla kenen tahansa kanssa. Ei tarvitse olla puku päällä ja kravatti kaulassa.

– Villin luonnon antimet kuuluvat meille kaikille, Tallberg toteaa.

EMME TÄSTÄ hyödy ainoastaan me, vaan koko Punkaharjun ja Savonlinnan alueet ja koko Saimaa. Täällä on nyt viriämässä todellinen yhdessä tekemisen henki. Se meidän onkin opittava, sillä emme kilpaile kenenkään kanssa, vaan yhdessä tässä nostetaan Saimaan matkailua maailmankartalle. Myös ne yritykset, jotka eivät itse investoi hyötyvät tästä, olen siitä ihan varma, Hoyer sanoo.

Yhteistyö Metsähallituksen luontopalveluiden, joka omistaa hotellin maapohjan, ja jonka kansallispuistokummina Hoyer on toiminut jo lähes viisi vuotta ja muiden yrittäjien kanssa on sujunut esimerkillisesti.

– Me olemme ihan liian vaatimattomia.

Hoyer kaipaa uskallusta ja heittäytymistä.

– Moni kysyi minulta, olenko ihan hullu, kun ostimme tämän paikan. En minä ole hullu. Uskon tähän bisnekseen kuin vuoreen. On ihan selvää, ettemme saa tästä voittoa lähiaikoina, mutta se ei haittaa, emme ole mitään pikavoittoja hakemassakaan. Haluamme säilyttää ja vaalia kulttuuriperintöä pitkällä tähtäimellä. Teemme tämän rakkaudesta Suomen luontoa ja Punkaharjua kohtaan.

Saimi Hoyer

Yhtä suurella sydämellä on mukana kolmas omistaja, matkailuyrittäjä Janne Leinonen.

– Minä olen meistä se, jolla on pitkä matkailualan kokemus. Tuntuu erityisen hyvältä yhdistää voimat.

Höyrylaivat tulevat olemaan tärkeä osa Punkaharjun ilmettä. Ne ovat aina olleet osa Saimaan identiteettiä. Alun alkaenkin Punkaharjulle saavuttiin vesitse, höyrylaivoilla. Nyt sama perinne jatkuu. Hotelli Punkaharju elvyttää säännöllisen liikenteen Savonlinnaan ja esimerkiksi oopperajuhlavieraat voivat höyrylaivailla Olavinlinnaan. Höyrylaivassa voi myös majoittua.

– Tässä on nyt oikeanlaiset ihmiset mukana. En epäröinyt hetkeäkään, kun Hoyerit pyysivät minut mukaan hankkeeseen.

HOTELLI PUNKAHARJUSTA ollaan rakentamassa ympärivuotista kohdetta. Monipuoliset luontoaktiviteetit tukevat ympärivuotisuutta.

– Jo nyt myymme osalle heinäkuun öistä eioota, iloitsee yrityksen viestintäpäällikkö Kati Saramäki.

– Ensi syksynä aloitamme markkinoinnin ulkomaille. Keskitymme aluksi niihin markkina-alueisiin, joilla olemme itse Thomaksen kanssa asuneet eli Italiaan, Ranskaan, Iso-Britanniaan ja Saksaan. Myöhemmin on Aasian vuoro, Hoyer sanoo.

Markkinoinnin kärki tulee olemaan – mikäpäs muukaan kuin – luontomatkailu. ˜

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)