18.09.2015

VÄÄNTÖÄ VÄKEVÄSTÄ

Alkoholilakia olisi modernisoitava pikimmiten, toivovat sosiaali- ja terveysministeriön hallintoneuvos Ismo Tuominen ja kuopiolainen pitkän linjan ravintolayrittäjä Mika Hämäläinen.

TEKSTI Mari Kuusinen KUVA Ismo Tuominen ja Marc Sabat

Alkoholilainsäädännön uudistus on sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) edelleen vireillä. STM:n viime vuonna kertomat ehdotukset kuumentavat etenkin päivittäistavarakauppaa ja matkailu- ja ravintola-alaa. Tuominen ja Hämäläinen kokoontuivat miettimään, millaisia uudistuksia tulisi tehdä pikimmiten.

PYKÄLÄVIIDAKKO PÄIVITYKSEEN

Ismo: Alkoholilain tarkoitus on vähentää alkoholihaittoja. Voidaan miettiä, onko joku säännös turha, jos se ei tätä tehtävää täytä. Edellinen laki on vuodelta 1995, joten siinä on sinänsä jo lakiteknisesti paljon päivitettävää.

Mika: Säännöillä on myös hyvät puolensa, sillä ne kitkevät epätervettä yrittämistä. Toisaalta on naurettavaa, miten paljon aikaa meillä yrittäjillä esimerkiksi kuluu jatkoaikalupien hakemiseen parin vuoden välein, vaikka toiminnassa ei mikään ole muuttunut. Joudumme tätä varten työllistämään yhden henkilön. Uskon, että tämä työ on viranomaisillekin ajanhukkaa.

Ismo: Työllistämään, mutta miksi ajaksi? Kahdeksi vuodeksi vai pariksi päiväksi? Vastaavan hoitajan jäykkä järjestelmä anniskelualueilla on hölmöys, jonka purkaminen on ehdottomasti aiheellista. Tiedän tapauksen, jossa restonomi ei kelvannut vastaavaksi hoitajaksi. Anniskelupassi on mielestäni toimiva järjestelmä, sillä se osoittaa, että henkilö tuntee alkoholilain.

Mika: Tästä olen täysin samaa mieltä Ismon kanssa.

KOROTETAAN VEROJA

Ismo: Ravintola-ala on pitänyt kovaa meteliä jatkuvista alkoholiveronkorotuksista. Veroa on korotettu viisi kertaa vuosina 2008-2014. Kun nämä kaikki veronkorotukset lasketaan yhteen, ravin- tolan pieneen oluttuoppiin on tullut veroa lisää 20 senttiä ja kun tilaat 12 senttilitran lasin viiniä, joudut nyt maksamaan
15 senttiä enemmän alkoholiveroa kuin vuonna 2007. Tosin 2010 ravintola- ja ateriapalveluiden arvonlisävero laski 22 prosentista 13 prosenttiin eli kokonaisverotuksen kannalta katsottuna ravintoloiden hintatason olisi pitänyt laskea kaikissa juomissa kymmeniä senttejä annosta kohti.

Mika: Jokainen veronkorotus vaikuttaa ravintolamyyntiin, sillä Suomessa kaikki muut kustannukset ovat korkeat. Täällä maksaa työvoima maltaita ja vuokrat ovat isoja. Veronkorotuksen seuraus on se, että ihmiset siirtyvät nettiin tilaamaan viinat tai kuskaavat ne Virosta.

Ismo: Ravintola-annoksen kokonaisverotus on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Joka tapauksessa noiden viiden korotuksen tulos on valtiolle yli 400 miljoonaa euroa vuodessa lisää verotuloja verrattuna vuoteen 2007. Alkoholikulutus on laskenut 10 prosentilla ja vuodeosastojen alkoholihoitojaksot ovat vähentyneet tuhannella tapauksella joka vuosi vuodesta 2008 vuoteen 2013. Jos veroa nostettaisiin taas maltillisesti, paljon hyvää tapahtuisi – eikä juuri mitään huonoa.

Mika: Alkoholin myynti ravintoloissa on laskemassa ennätyksellisen alhaiseksi. Kaikesta alkoholista Suomessa enää alle kymmenen prosenttia nautitaan ravintoloissa. Onko koskaan mietitty, miten veron alentaminen vaikuttaisi? Silloin Suomeenkin saataisiin samat hinnat alkoholiannoksille kuin Etelä- tai Keski- Euroopassa.

VIINARALLI VIROSTA KURIIN


Mika: Alkoholin kotikulutus kilpailee suoraan ravintola-alan kanssa. Ensisijaisesti pitäisi tukkia Viron rajat, sillä matkustajatuonti Virosta lisääntyy jatkuvasti. Suuremmat lastit jätetään ilmoittamatta viranomaisille. Ihmiset viihtyvät kotona juomassa pidempään, jos heillä on siihen mahdollisuus. Kuopiossa paikalliset pullonkerääjätkin ovat huomanneet, että pantittomien pullojen osuus puistoissa on jo puolet.

Ismo: Me emme voi mitään EU- säännöksille, jotka mahdollistavat viinan tuonnin Virosta. Alkoholijuomien nauttiminen julkisilla paikoilla vapautettiin 1995 ja sen jälkeen on ollut kaikin puolin laillista perustaa niin sanotusti oma terassi minne vain. Erona on siis se, että ravintola on hakenut luvat, tehnyt valvontasuunnitelmat, aidannut anniskelualueen ja palkannut henkilökunnan. Tämän yksityisen terassin etuna on se, että kaupasta saa salkullisen tarjousolutta jopa parilla kympillä eikä kukaan ole huomauttelemassa ja valvomassa. Jos järjestyslakiin tulisi esimerkiksi kunnille oikeus kieltää puistojuopottelu turismin kannalta keskeisillä paikoilla, tämä tukisi ravintola-alaa ja Suomi-kuvaa turistien silmissä.

Mika: Lähtökohtaisesti olen kaikkia kieltoja vastaan. Mielestäni on huono ajatus, että pakon tai vankeuden uhalla ihmiset toisivat ravintola-alalle lisää rahaa. En usko, että alkoholismi maassamme vähenee kielloilla. Kyllä ihmiset keksivät aina porsaanreiän tarvittaessa. Lisäksi kiellot yleensä vain tahraavat yrittäjien mainetta. Pori Jazzeilla on noussut hirveä meteli, kun alueelle ei saa enää tuoda omia juomia.

OVET KIINNI AIKAISIN


Ismo: Meille tulee jatkuvasti valituksia ravintoloista, jotka ovat kolmeen neljään asti auki. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan katuväkivalta väheni jopa 17 prosenttia, kun ravintoloiden aukioloaikoja lyhennettiin tunnilla. Kello kolme yöllä
ei ole missään niin paljon humalaisia ihmisiä samassa tilassa kuin ravintolassa. Riski sille, että kaduillakin sattuu ja tapahtuu, on ilmeinen.

Mika: Mielestäni on täysin järjetöntä nykyisessä yhteiskunnassa lyhentää aukioloaikoja. Yhteiskuntarakenne on muuttunut. Työpäivät ovat pidempiä, töitä tehdään kaikkina viikonpäivinä ja kellonaikoina. Lauantai ja sunnuntai eivät enää ole ne ainoat vapaapäivät, vaan ne saattavat olla vaikka sunnuntai ja maanantai. Sitä paitsi alkoholia nautitaan ravintolassa valvonnan alaisena, kodeissa ja kaduilla ei. Aukioloaikojen lyhentäminen myös veisi tuhansia työpaikkoja ja lisäisi siten työttömyyttä Suomessa.

Ismo: Ravintolat voisivat toki olla
auki vielä anniskeluluvan jälkeenkin. Päätös voisi olla ravintolan oma. Sehän voisi olla hyvä asia, että ihmiset jäisivät nauttimaan ruokaa vielä viinahanojen mentyä kiinni. Ehkä ne makkaraperunat toisivat ravintoloille lisätuloja ja suojaisivat alkoholihaitoilta. Lisäksi meillä olisi paljon vähemmän katuväkivaltaa, jos kaikki eivät purkautuisi ravintoloista ulos samaan aikaan.

Mika: Yöruokailuja on kokeiltu täällä Kuopissakin ja tappiotahan ne tuottavat. Tutkimusta löytyy myös aukioloaikojen vapauttamisen puolesta. Englanti vapautti ravintoloiden aukioloajat, kun taas Wales säilytti ne entisellä melko tiukalla tasollaan. Lopputulos oli se, että Englannissa alkoholin käyttöön liittyvien järjestyshäiriöiden määrä laski, kun taas Walesissä määrä pysyi ennallaan.

OMAT PULLOT MUKAAN


Mika: Jos asiakas ei jaksa nauttia esimerkiksi viinipulloa kokonaan ravintolaillallisen aikana, ei meillä ole mitään sitä vastaan, että asiakas voisi ottaa pullon mukaan.

Ismo: Meillä on Suomessa Alkolla monopoli, joten ravintoloista ei tule viina- tai viinikauppoja. Jos ravintoloille myönnettäisiin tällainen oikeus, määräystä kierrettäisiin aivan varmasti kioskeilla, huoltoasemilla ja marketeissa. Pikemminkin asiakas voisi tuoda vaikka oman pullon ravintolaan hääpäivän kunniaksi, jos haluaisi nauttia hyvän ruuan kera vaikkapa pitkään vaalitun viinin. Ravintola voisi tietenkin laskuttaa palvelusta.

Mika: Muualla maailmassa, jossa ruuasta jää ravintoloitsijalle käteen isompi kate ja työvoimakustannukset ovat pienemmät, omien pullojen tuonti voi ehkä toimia. Suomessa pitäisi ennemminkin laskea alkoholiveroa sen verran, että ravintolassa juotavan viinipullon hinta ei ostohetkellä olisi kynnyskysymys.

Matkailusilmä

Matkailusilmä on Visit Finlandin sidosryhmä- ja asiakaslehti. Matkailusilmä kertoo matkailuelinkeinon kuulumisia, taustoittaa Visit Finlandin tutkimustietoa ja tutustuttaa lukijat alan vaikuttajiin ja yrittäjiin.

© VISIT FINLAND • Puhelin: 029 46 95650 • Postiosoite: PL 358, 00181 HELSINKI • Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki • www.visitfinland.fi

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)
ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)